Haluan nostaa esille uudelle valtuustolle 2017-2021 Paljakan alueen kehittämistyön jatkamisen retkeilyalueena/Rautavaaran matkailun Kehittämissuunnitelma 2015-2018 toteuttamisessa. Asian laitoin vireille vuonna 2012 kehittämiskeskustelussa kunnan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen /Ympäristö ja luonnonvara toimialan kanssa.  Aikaa on kulunut viisi vuotta.

 

Paljakan alueen kehittämisen yksi osa-alue on kunnanvaltuuston kokouksessa nro 6/18.11.2013:ssä 78 hyväksymä Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutoksen 23.9.2013 päivätyn kaavaselostuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Ranta-asemakaava koskee Rautavaaran kunnan Hiekkahäikän alueen kortteleita 1-9, urheilu- ja virkistys-, retkeily- ja ulkoilu-, yleinen pysäköinti-, uimaranta-, vene-valkama- sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita.

 

Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-9, lähivirkistys-, urheilu-, virkistyspalvelujen-, uimaranta-, venesatama/venevalkama-, maa- ja metsätalous, sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on saada alue toteutumaan, jotta alueelle rakennettu viemäri ja vesijohtoverkosto saadaan hyödynnettyä.

 

Ranta-asemakaavalla alueelle on saatu 4 omarantaista loma-asuntoa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti ja muodostettua 9 uutta omarantaista loma asumiseen soveltuvaa rakennuspaikkaa kaavan rakennetta muuttamalla. Suunnittelualueelle on osoitettu nykyisen kaavan mukaiset yhteisrantaiset rakennuskorttelit yksittäisten tonttien lukumäärää vähentämällä.

 

Hiekkahäikän ranta-asemakaava on Pohjois-Savon ensimmäinen energiakaava, joka mahdollistaa ekologisesti kestäviä lämmitysjärjestelmiä ja uusiutuvaa energiaa (maalämpö Ala-Keyritty-järvestä, aurinkoenergia, kotimainen hake). Ranta-asemakaava alueen pinta-ala on n. 35,3 ha ja alue sisältää n.3,5 km rantaviivaa.  Kaikkiaan Paljakan alueella löytyy 22 tonttia.

 

Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutos oli yksi osatekijä vuonna 2011 käynnistettyä Paljakan alueen kehittämistyössä valtuustokaudella 2013-2016. Kunnan täyttäessä140-vuotta vuonna 2014.

 

Muut Paljakan alueen kehittämistyön osatekijät ovat:

 

1)Kiparin ränsistyneen kelkkaradan puulaitojen ja jäädytysputkien sekä valotolppien purkaminen eli koko alueen maisemointi. Kustannukset 8.000 euroa. Työ tehtiin 2014.

 

2) Kiparinvuoren ja Paljakan tilojen rajaaminen retkeily-/luonnonsuojelukohteeksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn suojelukohteeksi.  Kokonaispinta-ala noin 53,8 ha.

 

Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa 6/19.12.2016 §:ssä 63 sopimuksen Luonnonsuojelualueen perustamisesta Rautavaaran kunnan ja Suomen valtion edustajana Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa.

 

Tilojen yhteispinta-ala on noin 21,0 ha.  Tilat ovat Kiparinvuori 52:0 ja Paljakka 53:2. 

 

Sopimus luonnonsuojelualueen perustamisesta allekirjoitettiin 30.1.2017. Rauhoituskorvaus 88.000 euroa valtio maksoi kunnalle helmikuussa 2017. 

 

Lisäksi Suomen valtio edustajanaan Pohjois-Savon Ely-keskus ostaa perjantaina 19.5.2017  määräalat kiinteistöistä Pieni-Mäkelä ja Paljakka Rautavaaran kunnan Suojärven kylässä.  Pinta-ala noin 32,8 ha Kauppahinta on 303.000 euroa.  Ostotarkoitus: luonnonsuojelu ja matkailua tukeva toiminta.

Tämä avaa aivan uuden mahdollisuuden Kunnan matkailun kehittämiseen vuonna 2015 laaditun Kunnan Matkailun kehittämissuunnitelman (Matkailun Master Plan) mukaisesti 2015-2018.

 

3) Moottorikelkkareitti Tahkolta-Kiparin kautta Rautavaaran keskustaan. Kunnan TA-2013/Hanke-salkussa: MoViRa-hankkeelle 10.749 euroa. MoVira-hanke päättyi 31.12.2014.

 

4) Kangaslahti-Suojärvi laajakaistarunkoverkon hyödyntäminen. Valmistui vuonna 2011. Viestintäviraston päätös 7.8.2013 tukikelpoiset kustannukset yhteensä 615.270 euroa. Kunnan maksuosuus 8% eli  49.222 euroa

 

5)  Rautavaaran lentokeskuksen kehittäminen. Tavoitteena laajentaa ja monipuolistaa kenttäalueen käyttöä, löytää uusia toteuttamiskelpoisia kehittämiskohteita ja aukoa kehitystyötä jarruttavia solmuja sekä hyödyntää Hiekkahäikän ranta-asemakaavan mahdollisuudet, jossa energiataloudellinen asuminen ja ilmailuharrastus on mahdollista toteuttaa.

Hiekkahäikän ranta-asemakaava toimii suunnan näyttäjänä ilmailuharrastajien rakennus-kohteena. Suomen suurimman harrastelentotilan tarjoaa Rautavaaran Lentokeskus.

 

Rautavaaran matkailun Kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2018 hyväksyttiin maaliskuus-sa 2015.  Rautavaaran matkailu yllättää elolla, ilolla ja älyllä.  ”Miljoonan mutkan takana” sijaitsevaan Metsäkartanoon ei kukaan eksy vahingossa, mutta sinne löytäneet kohtaavat sekä kansalliseen että kansainväliseen luontomatkailuun loppuun asti hiotun palvelukokonaisuuden. Tiilikan kansallispuisto, Älänne ja Paljakka mykistävät matkailijan maisemillaan ja omalaatuisilla luontokohteillaan. 

 

Virastotalon aulassa olevat moottorisahataiteilija Erkki Rytkösen tekemät Savottaukko ja hänen Kipa-koira muistuttavat meitä siitä, kuinka tärkeää on tietää, että kunta eli ja elää metsästä eilen ja tänään. 

 

Tottakai Savotta-ukon työkalut ovat vaihtuneet kirveestä ja pokasahasta tablettiin ja älypuhelimeen sekä some-viestintään.  Tänä Suomen tasavallan 100 vuotisJuhlavuonna on paikalla saada Savotta-ukon viereen Savotta-emäntä.  Moottorisahataiteilija Erkki Rytkösen kanssa olen neuvotellut, että se tehdään paikanpäällä Rautavaara-päivillä 1.7.2017 ja viimeistellään 2.7.2017.

 

SavottaPaljakka-terveisin

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

hallintotieteiden maisteri/HTM

kunnallistutkinnon sosionomi

merkonomi

puh. 040-860 8100

sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

RAUTAVAARAN KUNTA

kunnanjohtaja/HTM Unto Murto

 

JUHLAPUHE KANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ RAUTAVAARALLA

torstaina 27.4.2017 Rautavaaran kunnan kunnantalo, valtuustosali

 

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Arvoisat kotirintaman vastuunkantajat, Hyvä Veteraani-päivän juhlayleisö! Nyt järjestettävä Kansallinen veteraanipäivä on järjestyksessä 31. valta- kunnallinen tilaisuus.

 

Tänä vuonna vietettävän veteraanipäivän tunnuksena on:

 

Kansallinen veteraanipäivä – Sinun veteraanipäiväsi.

 

Valtakunnallinen päätapahtuma järjestetään tänä vuonna Lahdessa 27.4.2017. Kuntien ja kuntayhtymien tilaisuudet muodostavat jälleen keskeisen ja merkittävän osan kansallisen veteraanipäivän viettoa.

 

 

1. Palanen Itsenäisen Suomen 100-vuotishistoriasta

 

Maamme itsenäisyys ei ollut itsestäänselvyys. Monet tekijät johtivat lopulta siihen, että eduskunta hyväksyi kuudes joulukuuta 1917 itsenäisyysjulistuksen. Pienen Suomen rooli historian näyttämöllä on ollut vuosisatojen ajan suurvaltojen jännitteiden sijaiskärsijänä kulloisenkin isännän alaisuudessa.

Lapin sota päättyi 27.4.1945. Sotiemme veteraanien juhlapäiväksi otettua Lapin sodan päättymispäivää on vietetty vuodesta 1987 Kansallisena veteraanipäivänä. Juhlapäivää kunnioitetaan juhlaliputuksella ja elossa olevien sotaveteraanien muistamisella. Kansallista veteraanipäivää vietetään Lapin sodan päättymisen vuosipäivänä muistoksi siitä, että aseet rintamillamme vaikenivat ja viimeinen saksalainen poistui maastamme tuona kyseisenä päivänä 72 vuotta sitten. Veteraanipäivä on valtiovallan tunnustus maan itsenäisyyden puolustajille. Veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Tänä vuonna Suomen tasavalta täyttää 100-vuotta.

Samalla päättyivät Suomen osalta II maailmansotaan liittyneet sotatoimet. Pariisin rauhansopimus solmittiin vuonna 1945.

 

Kansallisen Veteraanipäivän vietto muistuttaa meille kaikille sotiemme veteraanien uhrista Isänmaan pelastamiseksi, erityisesti vuosina 1939-1945. Toisen maailmansodan aikana Suomi joutui käymään kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja kääntämään aseensa vuoden 1944 syyskuussa entistä liittolaista Saksaa vastaan.

Kovista taisteluista ja niistä seuranneista raskaista menetyksistä huolimatta tämä pieni, mutta sisukas maa selvisi sotavuosista joutumatta kertaakaan antautumaan. Se säästyi miehitykseltä ja säilytti itsenäisyytensä ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen, joka nojaa pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon. On mahdotonta kuvitella, mitä olisi seurannut, jos Suomi olisi miehitetty ja itsenäisyys menetetty. Meidän oli maksettava sotakorvaukset, luovutettava Karjala, Petsamo ja sijoitettava yli 400.000 kansalaista (ml. karjalaiset ja pinta-alasta yli 11%) yhteisen pienentyneen maamme eri osiin.

 

Arvoinamme ovat olleet: vapaus, kansanvalta, pohjoismainen hyvinvointi ja oma suomalainen kulttuuri.

Talvi- ja jatkosodassa maanpuolustustehtävissä oli kaikkiaan yli 500.000 miestä ja 240.000 naista. Yhteensä vuosien 1939-1945 sodissa kaatui 100.000 henkilöä ja haavoittui 300.000 henkilöä. Sotien lähes kaikki alle 30-vuotiaat miehet osallistuivat maan puolustamiseen.

Varsinaisiin taisteluihin osallistuneet sekä myös kaatuneet ja haavoittuneet olivat pääosin nuoria ihmisiä. Vuoden 2017 alussa oli joukossamme 17.000 rintamaveteraania (vuonna 2014 32.000 rintamaveteraania). Heistä 2.500 on sotainvalideja. Veteraanien keski-ikä on nyt 91 vuotta. Tammenlehvä- sukupolven taival suomalaisessa yhteiskunnassa on kaartu-massa illan lepoon. Veteraaneja poistuu keskuudestamme kiihtyvällä tahdilla.

 

 

2. Kansallinen veteraanipäivä – Sinun veteraanipäiväsi.

 

 

Arvoisa Juhlaväki!

 

Suomalainen kuntajärjestelmä luotiin 150 vuotta sitten. Miten asiat ovat tänään 143 vuotiaassa Rautavaaran kunnassa? Aloitin kunnanjohtajan työt 1.2.2011. Takana on yli kuusi (6) vuotta tätä varsin tuulista virkaa. On ollut onnistumisia ja vastoinkäymisiä, jotka ovat kasvattaneet johtajana.

 

Yhteistyössä olemme onnistuneet tällä valtuustokaudella 2013-31.5.2017 seuraavissa: tekeillä oleva uusi Paloasema 2016-2017, Karinkosken sillan kunnostaminen 2016-2017, keskuskeittiö 2015, palveluyksiköt Hopeapaju, Päivänsine, Ollintori, Monitoimipuisto Puuton suisto, kunnan päätien eli Savontielle uusi päällyste 2014, kevyenliikenteen väylä Pappilanmäelle 2015, Monitoimihallin salaojitus ja seinän kaatumisen estäminen, Oppilas-asuntolan korjaus, Kirkonkylän vedenkäsittelylaitoksen peruskorjaus (alavesisäiliö) 2015, työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena lähihoitaja ja korjausrakentamisen kurssit 2015-2016, yhteistyö Sami Talo Oy/Unto-talomallisto ja USO-koulutus 2013-2018,

 

Olitpa luottamushenkilö tai kunnan viranhaltija kunnan johtaminen ei todellakaan näinä aikoina ole aina päivänpaistetta, vaan matkalle mahtuu tuulisia ja tuiskuisiakin päiviä. Kunta ei ole koskaan valmis.

 

Elämä on opettanut meille kaikille, että Taustapeiliin on turha katsoa. Katseet on luotava eteenpäin. Sieltä aukeaa maantie ja siellä esiin tuleviin asioihin pystymme yhteistyössä vaikuttamaan.

 

Vanhustyössä kuntouttavan työotteen toteuttaminen tiukkenevien voimavaroin tuo mukanaan myös työn valitsemisen tarpeen. Kaikkea sitä, mitä asiakkaat tarvitsevat ei pystytä toteuttamaan kunnallisten palveluiden puitteissa. Omaishoidontuki, joka on edullinen tapa tukea ikäihmisten ja muidenkin ryhmien kotihoitoa, on jouduttu sopeuttamaan kunnan taloudelliseen liikkumavaraan.

Toivon, että kuntamme kaikki seurakunnat ja järjestöt kunnassa ovat edelleen mukana yhteistyössä
Vanhusneuvoston kanssa veteraanien arkielämän parantamisessa. Paljon on varmasti vielä tehtävissä veteraani-ikäluokkamme elämänillan kaikinpuoliseksi helpottamiseksi. Uudessa kuntalaissa mm. kuntastrategia, nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto ovat tulleet pakolliseksi.

 

Myös Teitä hoivaavat läheisenne tarvitsevat tukea ja apua jaksamiseensa. Elämän lain mukaan veteraanien rivit harvenevat päivä päivältä. Meillä, sodan jälkeen syntyneillä on nyt velvollisuus huolehtia siitä, että veteraanien perintö siirtyy tuleville sukupolville.

 

Nykyisessä maailmanmenossa ihmiseltä on vaarassa kadota usko ja toivo tulevaisuuteen. Unelma yhteisten arvojen ja tavoitteiden maailmassa ei ole toteutunut. Ei ole mitään syytä toivottomuuteen. Kansalaisten mielestä kuntien pitäisi jatkossa keskittyä Elinvoiman ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Kunta nähdään enemmän demokratia-alustana kuin palvelujen tuottajana.

 

Yhteisöllisyyttä kunnassa ovat vahvistaneet vuosikausia Rautavaaran Harrasteteatteri (tulevan kesän näytelmä Viagraa ja Vainajia) ja Rautavaaran Nuorisosirkus (Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston hoitokunta palkitsi SOTKOTTAREn pronssipatsaalla 18.11.2016 tunnustuksena kuntalaisten ja kunnan ansiokkaasta toiminnasta kulttuurin hyväksi). Uskomatonta, että vähälapsisessa kunnassa on ollut jo 25 vuotta nuorisosirkus.

 

Meistä jokainen vaikuttaa omalla elämällään ja ratkaisuillaan siihen, millainen Rautavaaran kunta on tänään ja huomenna. Rohkeasti siis kohti parempaa ja yhteistyön kuntaa hyväksikäyttäen uutta laajakaistateknologiaa. Ilokseni olen todennut, että moni teistä on lähtenyt lisäoppiin Kuopion kansalaisopin atk-kursseille. Pelko pois ja sormet näppäimille.

 

Vuodesta 2005 alkaen puhutuin ja kiistellyin aihe Suomessa on ollut suuri Sote-uudistus. Täällä Pohjois-Savossa posotetaan POSOTEen 1.1.2019 alkaen. Kunnan organisaatiosta tulosalue II/perustoimesta siirtyisi 65 hlöä. Se yhdistettynä Maakuntahallinon perustamiseen ja kaikkiin muihin suunniteltuihin uudistuksiin muuttaa koko kuntakenttää. Kuntien tehtäväkenttä supistuisi ja rahoituspohja muuttuisi. Maakunnat ottaisivat yli puolet kuntien budjeteista ja niistä tulisi tietyllä tavalla uusia suurkuntia omine vaaleilla valittuine päätöksentekoelimineen tiukassa valtion ohjauksessa. SoTe- ja Maakuntauudistukseen olennai-sesti liittyvää Valinnanvapauslakia käsitellään eduskunnassa 22.6.2017.

 

Tuleviin ja nyt menossa oleviin haasteisiin meidän tulee vastata päättäväisesti ja toimia yhteistyössä 9.4.2017 kuntavaaleissa valittujen uusien luottamushenkilöiden kanssa paremman kunnan puolesta. Osaavat luottamushenkilöt ja kunnan henkilökunta sekä aktiiviset kuntalaiset, toimivat ja laadukkaat peruspalvelut, viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä kehittynyt infrastruktuuri ovat kunnan kehittymisen perustekijöitä.

 

Erityisesti nyt kun teemme kunnan omaa hallinnon uudistusta: uusi luottamushenkilöorganisaatio ja uusi hallintosääntö voimaan 1.6.2017.

 

Rautavaaran kunnan vaakunassa ristikkäin olevat kirveet ja kolmihuippuinen vaara raudan merkkeineen, kuvaa erittäin hyvin Rautavaaran ominaispiirteitä. Kirveet muistuttavat meille

metsätöiden merkityksestä kunnalle, raudan merkki etenkin 1700-luvulla harjoitetusta järvimalmin nostosta ja vaarat kauniista, vaihtelevasta maastosta.

 

Haluan nostaa esille uudelle valtuustolle 2017-2020 Paljakan alueen kehittämistyön jatkamisen retkeilyalueena/Rautavaaran matkailun Kehittämissuunnitelma 2015-2018 toteuttamisessa. Asia laitettiin vireille vuonna 2013 kehittämiskeskustelussa kunnan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen/Ympäristö ja luonnonvara toimialan kanssa.

 

Paljakan alueen kehittämisen yksi osa-alue on kunnanvaltuuston kokouksessa nro 6/18.11.2013§:ssä 78 hyväksymä Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutoksen 23.9.2013 päivätyn kaavaselostuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Ranta-asemakaava koskee Rautavaaran kunnan Hiekkahäikän alueen kortteleita 1-9, urheilu- ja virkistys-, retkeily- ja ulkoilu-, yleinen pysäköinti-, uimaranta-, vene-valkama- sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita.

Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-9, lähivirkistys-, urheilu-, virkistyspalvelujen-, uimaranta-, venesatama/venevalkama-, maa- ja metsätalous, sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on saada alue toteutumaan, jotta alueelle rakennettu viemäri ja vesijohtoverkosto saadaan hyödynnettyä.

Ranta-asemakaavalla alueelle on saatu 4 omarantaista loma-asuntoa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti ja muodostettua 9 uutta omarantaista loma-asumiseen soveltuvaa rakennuspaikkaa kaavan rakennetta muuttamalla. Suunnittelualueelle on osoitettu nykyisen kaavan mukaiset yhteisrantaiset rakennuskorttelit yksittäisten tonttien lukumäärää vähentämällä.

Hiekkahäikän ranta-asemakaava on Pohjois-Savon ensimmäinen energiakaava, joka mahdollistaa ekologisesti kestäviä lämmitysjärjestelmiä ja uusiutuvaa energiaa (maalämpö Ala-Keyritty-järvestä, aurinkoenergia, kotimainen hake). Ranta-asemakaava-alueen pinta-ala on n. 35,3 ha ja alue sisältää n.3,5 km rantaviivaa. Kaikkiaan Paljakan alueella löytyy 22 tonttia.

 

Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutos oli yksi osatekijä vuonna 2011 käynnistettyä Paljakan alueen kehittämistyössä valtuustokaudella 2013-2016. Kunnan täyttäessä140-vuotta vuonna 2014.

 

Muut Paljakan alueen kehittämistyön osatekijät ovat:

 

1)Kiparin ränsistyneen kelkkaradan puulaitojen ja jäädytysputkien sekä valotolppien purkaminen eli koko alueen maisemointi. Kustannukset 8.000 euroa. Työ tehtiin 2014.

 

2) Kiparinvuoren ja Paljakan tilojen rajaaminen retkeily-/luonnonsuojelukohteeksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn suojelukohteeksi. Kokonaispinta-ala noin 53,8 ha.

 

Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa 6/19.12.2016 §:ssä 63 sopimuksen Luonnonsuojelualueen perustamisesta Rautavaaran kunnan ja Suomen valtion edustajana Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa.

 

Tilojen yhteispinta-ala on noin 21,0 ha. Tilat ovat Kiparinvuori 52:0 ja Paljakka 53:2.

 

Sopimus luonnonsuojelualueen perustamisesta allekirjoitettiin 30.1.2017. Rauhoituskorvaus 88.000 euroa valtio maksoi kunnalle helmikuussa 2017.

 

Lisäksi Suomen valtio edustajanaan Pohjois-Savon Ely-keskus ostaa määräalat kiinteistöistä Pieni-Mäkelä ja Paljakka Rautavaaran kunnan Suojärven kylässä. Pinta-ala noin 32,8 ha

Kauppahinta on 303.000 euroa. Ostotarkoitus: luonnonsuojelu ja matkailua tukeva toiminta.

Tämä avaa uuden mahdollisuuden Kunnan matkailun kehittämiseen vuonna 2015 laaditun Kunnan Matkailun kehittämissuunnitelman (Matkailun Master Plan) mukaisesti 2015-2018.

 

3) Moottorikelkkareitti Tahkolta-Kiparin kautta Rautavaaran keskustaan. Kunnan TA-2013/Hanke-salkussa: MoViRa-hankkeelle 10.749 euroa. MoVira-hanke päättyi 31.12.2014.

 

4) Kangaslahti-Suojärvi laajakaistarunkoverkon hyödyntäminen. Valmistui vuonna 2011. Viestintäviraston päätös 7.8.2013 tukikelpoiset kustannukset yhteensä 615.270 euroa. Kunnan maksuosuus 8% eli 49.222 euroa

 

5) Rautavaaran lentokeskuksen kehittäminen. Tavoitteena laajentaa ja monipuolistaa kenttäalueen käyttöä, löytää uusia toteuttamiskelpoisia kehittämiskohteita ja aukoa kehitystyötä jarruttavia solmuja sekä hyödyntää Hiekkahäikän ranta-asemakaavan mahdollisuudet, jossa energiataloudellinen asuminen ja ilmailuharrastus on mahdollista toteuttaa.

Hiekkahäikän ranta-asemakaava toimii suunnan näyttäjänä ilmailuharrastajien rakennuskohteena. Suomen suurimman harrastelentotilan tarjoaa Rautavaaran Lentokeskus.

 

Rautavaaran matkailun Kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2018 hyväksyttiin maaliskuussa 2015. Rautavaaran matkailu yllättää- elolla, ilolla ja älyllä. ”Miljoonan mutkan takana” sijaitsevaan Metsäkartanoon ei kukaan eksy vahingossa, mutta sinne löytäneet kohtaavat sekä kansalliseen että kansainväliseen luontomatkailuun loppuun asti hiotun palvelukokonaisuuden. Tiilikan kansallispuisto, Älänne ja Paljakka mykistävät matkailijan maisemillaan ja omalaatuisilla luontokohteillaan.

 

Virastotalon aulassa olevat moottorisahataiteilija Erkki Rytkösen tekemät Savottaukko ja hänen Kipa-koira muistuttavat meitä siitä, kuinka tärkeää on tietää, että kunta eli ja elää metsästä eilen ja tänään. Tottakai Savotta-ukon työkalut ovat vaihtuneet kirveestä ja pokasahasta tablettiin ja älypuhelimeen sekä some-viestintään. Tänä Suomen tasavallan 100 vuotisJuhlavuonna on paikalla saada Savotta-ukon viereen uhkea

Savotta-emäntä.

 

 

3. Lopuksi

 

Haluankin lopuksi tervehtiä aivan erityisellä kunnioituksella kaikkia kuntamme veteraaneja ja heidän puolisojaan sekä omaisia. Erityisen iloisia olemme siitä, että koululaisia on mukana juhlassamme: Rautavaaran Nuorisosirkuksen ja Nuorisovaltuuston (RaNuVa) kautta.

Kunnan puolesta esitän kiitokset kaikille tämän juhlan järjestelyihin osallistuneille.

 

Kansallinen veteraanipäivä – Sinun veteraanipäiväsi”- tunnuksella järjestäjät haluavat osoittaa kiitollisuuttaan sotiemme veteraaneille ja veteraanisukupolvelle siitä kovasta työstä, jonka he tekivät sodan aikana rintamalla ja kotirintamalla sekä sodan jälkeisen Suomen rakentamisessa. Heidän ansiostaan voimme vapaina katsoa kohti tulevaisuutta, yhdessä maailman hyvinvoivimmista maista.

 

Toivotan Teille kaikille Itsenäisen Suomen Juhlavuoden teemalla YHDESSÄ, mukavaa JUHLAPÄIVÄÄ. Runsaasti voimia ja terveyttä edelleen sekä kaikille Mukavaa Kevättä 2017. Nautitaan keväästä.

 

Rautavaaran kunta täyttää tänä vuonna 143 vuotta. Tavataan Rautavaara-Päivillä 30.6.2017 - 2.7.2017 kotikunnan teemalla: ”PIHKASSA KOTISEUTUUN”: Paluumuutto, Laajakaista ja Vapaa-ajan palvelut. Perinteiseen tapaan kuntamme markkinointilehti Pihkassa Kotiseutu-lehti ilmestyy 15.6.2017 laajalla levikillä.

 

Toivon, että saatuanne lehden luette sen hiirenkorville. Lisäpainosta on jo tilattu.

 

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

hallintotieteiden maisteri/HTM

kunnallistutkinnon sosionomi

merkonomi

puh. 040-860 8100

sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa

Rautavaaran kunta oli mukana Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS 2016) uudessa tutkimuksessa perusoikeuksien toteutumisesta syrjäkunnissa. Tutkimuksen tekivät: Juha Lavapuro, Tuomas Ojanen, Pauli Rautiainen ja Virve Valtonen.

Toteutuvatko perustuslaissa yhtäläisesti kaikille taatut perusoikeudet myös harvaanasutun maaseudun syrjäkylillä? Tämä uusin tutkimusjulkaisu pureutuu syrjäkuntien sivistyksellisiin ja sosiaalisiin perusoikeuksiin. Kriisikuntakriteerit ovat puutteellisia ja Sote-uudistus on tarpeen. Monet kuntien toteuttamisvastuulla olevat julkiset palvelut liittyvät ihmisten perusoikeuksien turvaamiseen, sillä perusoikeuksien toteuttaminen on Suomessa suurelta osin kutien tehtävä.  Erityisesti tämä koskee perustuslain 16 §:n sivistyksellisiä ja 19 §:n sosiaalisia perusoikeuksia.

Pieni syntyvyys ja alhainen työllisyys ovat vaaran merkkejä

Kriisikuntien tunnistamiseen pelkästään taloudelliset mittarit eivät riitä. Pieni syntyvyys ja työikäisen väestön alhainen työllisyysaste ovat tärkeitä kriteerejä määritellä kriisikunta ja aloittaa kuntajakoselvitys.

Tämän osoittaa Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijoiden toteuttama KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus “Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa”. Tutkimuksessa on selvitetty monipuolisesti oikeustieteen, tilastoanalyysien ja haastattelututkimuksen keinoin perustuslaissa turvattujen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista harvaanasutun maaseudun erityisolosuhteissa.

Kunnan syrjäisyys tai heikko taloustilanne eivät välttämättä tuota perusoikeuson-gelmia

Tutkimus purkaa luutuneita ajatustottumuksia ja myyttejä harvaan asutusta maaseudusta ja niiden kunnista. Palveluiden tuottamisongelmat eivät suoraan liity pitkiin etäisyyksiin tai keskity Lappiin ja Kainuuseen. Länsi-Suomessa valtatieverkon katvealueilla ihmisten sivistyksellisten ja sosiaalisten perusoikeuksien toteutuminen voi kangerrella Lappia enemmän.

Kunnan syrjäisyys tai heikko taloudellinen asema eivät sellaisenaan automaattisesti johda ongelmiin sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisessa. Ennakkoluulottoman ja viisaan päätöksenteon, yhteisöllisyyttä vahvistavan kumppanuusajattelun ja hyvien toimintamallien avulla perusoikeudet voidaan turvata yllättävän hyvin syrjäkunnissa. ”Julkisen vallan ja viime kädessä valtion tulee aktiivisesti taata perusoikeuksien toteutuminen koko maassa kunnan kokoon katsomatta”, korostavat tutkimusta johtaneet oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

Nykyinen sote-malli ruokkii eriarvoisuutta

Tutkimuksen mukaan nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapa on tullut tiensä päähän. Vaikka kuntakeskeinen malli ei ole vielä sinänsä johtanut merkittäviin perusoikeusloukkauksiin, se ei kuitenkaan enää kykene hillitsemään sosiaalisten oikeuksien toteutumisen eriarvoistumiskehitystä.

Tältä osin tutkimustulokset tukevat SoTe-uudistuksen tavoitetta siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja koordinointi nykyisiä huomattavasti laajemmille yksiköille.

Sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen vaatii riittävän laajan väestöpohjan.

Sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseen liittyy tutkimuksen perusteella samansuuntaisia ongelmia. Kunnan syrjäisyys heikentää merkittävästi varsinkin ammatillisen koulutuksen saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tapaan sivistyspalveluiden järjestämisvastuun tulisi osoittaa väestöpohjaltaan riittävän suurelle toimijalle. Nykytilanne vain kasvattaa sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen kannalta haitallista osaoptimointia ja sivistyspalveluiden toteuttamiseen osoitettujen taloudellisten voimavarojen tehotonta käyttöä.

Tulevaisuuden kunta

Tulevaisuuden kunta vastaa lähipalveluista.  Rautavaaran kunnalle on tärkeää, että tekeillä olevassa maakuntalaissa turvataan tukipalvelujen järjestäminen: ruokahuolto, siivous, kiinteistöhuolto ja ict-asiat harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen kunnassa.

Tulevaan maakuntalakiin tuleekin selkeästi kirjata toimivalta ja tehtävät sekä rahoitus niin pitkälle, ettei tarvitse kohta ryhtyä keskustelemaan, mitä laki oikeasti tarkoittaa.

Valmistelussa oleva SoTe- ja maakuntahallinnon lakiuudistus käsittää 300 organisaatiota ja yli 220.000 hlöä. Nyt puretaan myös Aveja ja Elyjä, jotka perustettiin vuonna 2010.

Pelkästään SoTe-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.  Keinoina mm. lainsäädännön pakkopaidan purkaminen, palveluintegraatio, toiminnalliset muutokset ja sairaalaverkon supistaminen. Posotetaan Pohjois-Savon maakuntauudistus maaliin, unohtamatta itse kuntalaisia ja läheisyysperiaatetta eli palvelut turvataan koko maakunnassa ja erityisesti Rautavaaralla.

 

Unto Murto

hallintotieteiden maisteri

kunnallistutkinnon sosionomi

merkonomi jne.

Rinnetie 27 b 5

73900 Rautavaara

Toimintaympäristö muuttuu: SoTe-uudistus ja maakuntahallinto 1.1.2019

Vuoden 2016 puhutuin ja kiistellyin aihe Suomessa oli suuri Sote-uudistus. Se yhdistettynä maakuntahallinnon (18 maakuntaa) perustamiseen ja kaikkiin muihin suunniteltuihin uudistuksiin muuttaa koko kuntakenttää. Kuntien tehtäväkenttä supistuisi ja rahoituspohja  muuttuisi. Maakunnat ottaisivat yli puolet kuntien budjeteista ja niistä tulisi tietyllä tavalla uusia suurkuntia omine vaaleilla valittuine päätöksentekoelimineen tiukassa valtion ohjauksessa.

Keväällä 2015 maahan muodostettu uusi hallitus linjasi kansantalouden ja samalla julkistalouden kehitykselle uudet suuntaviivat. Julkisen talouden osalta on päämää-ränä tehdä hallituskauden aikana päätökset ja rakenteelliset uudistukset kestävyys-vajeen –10 mrd. € -poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmaan on sisällytetty viisi strategista tavoitetta (painopistealuetta), joissa on yhteensä 26 kärkihanketta. Ne muodostavat yhdessä rakenteellisten uudistusten, ns. reformien kanssa hallituksen muutosohjelman. Kärkihankkeet, valtion budjetti vuodelle 2016 sekä kilpailukykyä parantavat toimet muodostivat kokonaisuuden.

Yksi kolmesta reformista on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Hallitus on sopinut sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeimmistä aluejakoon ja sosiaali-terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä asioista. Linjausten tarkoituksena on luoda edellytykset kansantalouden kestävyysvajeen vähentämiseksi 3 miljardilla eurolla tarvittavalle kustannusten kasvun hidastamiselle vuoteen 2029 mennessä.

Vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy 18 maakunnalle, jotka vastaavat ko. palveluiden järjestämisestälain ja sen pohjalta tehdyn valtioneuvoston järjestämispäätöksen mukaisesti. Sote-palveluja johdetaan tulevaisuudessa yhtenä kokonaisuutena, palvelut yhdistetään asiakkaan näkökulmasta sujuvaksi hoito-ja palveluketjuksi peruspalveluista erityispalveluihin saakka. Näin saadaan aikaan vaikuttavimpia palveluita vähemmillä kustannuksilla.

Uuden lainsäädännön on määrä astua voimaan 1.1. 2019. Lailla luodaan uusi hallinnon rakenne sekä rahoituksen periaatteet. Aikataulu kokonaisuudessaan on haastava. Kuluvan kevään aikana valtioneuvoston tulisi saada aikaan lakiluonnokset mm. seuraavista aiheista:

  • sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
  • maakuntalaki
  • järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki
  • maakuntien valtionosuuslaki
  • uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki ym

Lakikokonaisuus on erittäin monimutkainen. Lausuntokierrokselle kuntiin on määrä lähteä rahoituslain ennen kesälomia.

Kaksi muutakin reformia koskevat syvällisesti kuntia. Ne ovat nimeltään Tulevaisuuden kunta sekä Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen.

Tulevaisuuden kuntareformissa arvioidaan kuntien asemaa, kuntademokratian toimivuutta ja tehtävien muutosta itsehallintoalueiden perustamisen jälkeen. Erityisenä painopisteenä on kunnan yleiseen toimialaan kuuluvat elinvoimatehtävät. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisreformissa vähennetään kuntien kustannuksia karsimalla lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita. Kehitetään palveluprosesseja ja edistetään kokeilukulttuuria.

Minulle ajatus Tulevaisuuden kunnasta on jo tässä vaiheessa kohtuullisen selkeä.

Kunta edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut säilyvät kunnassa.  Tästä syystä olemme investoineet vv.2011-2016  tarpeellisiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloihin: Hopeapaju, Päivänsine, Keskuskeittiö ja uusi Paloasema.

Kunta hoitaa luonnollisesti erikoislakien edellyttämät tehtävät, liittyen mm.opetukseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen. Yhä tärkeämpään rooliin nousee kuntalaisten hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman kehittäminen. Molemmat sektorit on mainittu uuden Kuntalain 1 §:ssä. 

 

Kuntastrategia-2030-asiakirjasta


Kunnanvaltuusto hyväksyi 140-vuotisjuhlakokouksessa 26.08.2014 §:ssä 27

Rautavaaran kunnalle uuden Kuntastrategia-2030 asiakirjan.

Kunnan uusi Visio 2030: Eloa, iloa ja älyä.

= Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva,                           

                     luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä kunta.  

                

 Kunnan arvot:

                      Palveluhenkisyys, Osallisuus, Oikeudenmukaisuus ja Yhteisöllisyys.

 

Toimenpiteet kohdistettiin kunnan strategiatyössä:

                      - Elinvoima, Talous ja yhteistyö, Palvelut ja kuntalaiset, Johtaminen ja henkilöstö

 

Hyväksytty Kuntastrategia-2030- asiakirja  oli pohjana koko valtuustokautta koskevien tavoitteiden ja vuoden 2016 talousarvioon otettavien toiminnallisia tavoitteita laadittaessa. Hallintokunnat kohdistivat tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tavoitetasot sekä vastuutahon asiakokonaisuuksiin: Elinvoima, Talous- ja yhteistyö, Palvelut ja kuntalaiset sekä Johtaminen ja henkilöstö.


Kuntastrategia-2030-asiakirjan tavoitteena on turvata ja kehittää lähipalveluita pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen olosuhteissa.  Kuntastrategiaa täydentävien eri sektorikohtaisten strategioiden laadinta ja päivitys toteutettiin vv. 2015 -2016.  Näin saatiin kuntaan toimenpideohjelmat, joita toteutetaan kunnan talousarvioprosessin kautta.

Nämä toimenpideohjelmat (erilliset strategia-asiakirjat) kunnan kehittämistyössä:

  • Rautavaaran kunnan koulutussuunnitelma vv.2014-2015
  • Kunnan tietohallintostrategia: laajakaistayhteyksien hyödyntäminen kunnassa
  • Rautavaaran kunnan Kiinteistöstrategia 2014-2024: ulkopuolisen rahoituksen hakeminen: OKM, Ara, AVI, RAY
  • Rautavaaran kunnan oma työllisyysstrategia 2014-2016
  • Ikääntymispoliittinen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma
  • Tasa-arvosuunnitelma: valmistelu aloitettiin v.2015, valmistuu v. 2017
  • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
  • Kunnan Hyvinvointikertomus/osa kunnan tilinpäätöstä valmistuu 1.5.2017 mennessä
  • Rautavaaran Matkailun kehittämissuunnitelma 2015 (laati Jani Karjalainen)

 

RAUTAVAARA-SAVOTTA jatkui ja Kuntastrategia 2030-agendan työtä tehtiin USO3-verkostohankkeen työpajojen avulla. Tavoitteena turvata kuntalaisille hyvät kuntapalvelut: saatavuus ja saavutettavuus ( maassa PARAS-lait päättyivät 30.4.2014).  Palvelujen tuotannossa otettava käyttöön elämänkaarinäkökulma ja ennakoitavuus sekä pitkien etäisyyksien vaatimukset.

Palvelutarpeen (ikärakenteen muutos) ja palvelutarjonnan muutokset (eläköityminen) tulee kyetä ennakoimaan tasapainoisen ja hallittavan kehityksen turvaamiseksi (SoTen toteutus). Talousarviossa hyväksytään palveluittain kriittiset menestystekijät (asiat, joissa on ehdottomasti onnistuttava), niiden arviointikriteerit ja tavoitetasot talousarviovuodelle.  Tällä tavalla talousarvio toteuttaa vuositasolla suoraan valtuuston valitsemaa kuntastrategiaa ja etenemistä vision suuntaan.

 

RAUTAVAARA-SAVOTAssa kunnanhallitus hyväksyi kokouksessa nro 9/20.6.2011 §:ssä 162  Rautavaaran kunnan tietohallintostrategian.  VISIO 2025:

” Rautavaaran kunta on edelläkävijänä hyödyntämässä uusinta koeteltua ICT-teknologiaa Pohjois-Savon ja Euroopan Unionin alueella.”

 

Kunnan tietohallintostrategia on kunnan johtamisen työkalu niin luottamushenkilöille kuin viranhaltijoille ja työntekijöille. Siirtymistä sähköiseen asiankirjahallintoon vauhditettiin hankkimalla kesäkuussa 2013 kuntaan Dynasty-asianhallintaohjelma ja kaikille valtuuston jäsenille kannettavat mikrotietokoneet. Dynasty-koulutus henkilökunnalle alkoi kesäkuussa 2014 ja jatkui 2016. 

Kunnan peruspalvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä painopiste oli kustannustehokkaasti tuotetuissa lähipalveluissa.  Kehittämiskohteina on uusien palvelutuotantotapojen ja yrittäjyyden edellytysten luominen ja edelleen kehittäminen, alueelliset ja seudulliset ratkaisut sekä lähikuntien keskinäinen yhteistyö.

Kunnanjohtajan talousanalyysi tunnuslukujen kautta:

Kunnanvaltuuston toimikaudella vv. 2013-2016 tapahtui kunnallishallinnossa monia uudistuksia.  Tässä kunnanjohtajan katsauksessa analysoin näitä vuosia kunnan taloustilanteen kautta valtioneuvoston asetuksen kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista (172/2007 eli Puitelain § 9) mukaisesti:

Keskeisiä kunnan talouden raja-arvoja ovat puitelain 9 §:n ja sitä täydentyvän asetuk-sen mukaan kuusi (6): kertynyt alijäämä, vuosikate, tuloveroprosentti, kunnan lainamäärä, omavaraisuusaste ja kunnan suhteellinen velkaantuneisuus.

Rautavaaran kunnan asukasmäärä:

  • 31.12.2016 oli 1 723 asukasta
  • 12.2015 oli 1 737 asukasta
  • 12.2014 oli 1 769 asukasta
  • 12.2013 oli 1 784 asukasta.

 

Kunnan asukasluku väheni vuonna 2016 - 14 henkilöllä (0,8%). Asukkaita 1,7 maakm2.

Kunnan työttömyysprosentti vaihteli vuonna 2016 13,6%-18,4 %.  Huoltosuhde 72,9. Huoltosuhde kertoo kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa on yhtä työllistä kohti. Koska tulevina vuosina 2016 - 2018 on tiedossa kunnille suuria  lainsäädännöllisiä velvoitteita on tarkka taloudenpito edelleen tarpeen.  Kunnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota lainamäärän kehitykseen ja suhteelliseen velkaantuneisuuteen.

Vuoden 2016 tilinpäätös on alijäämäinen 228 427€. Vuoden 2015 tilinpäätös oli ali- jäämäinen 108 609€. Vuoden 2014 tilinpäätös oli ylijäämäinen 561 456€. Vuoden 2013 tilinpäätös oli 431 488 € ylijäämäinen. Vuoden 2012 tilinpäätös oli 376 882 € ylijäämäinen. Vuoden 2011 tilinpäätös oli 842 482 € ylijäämäinen. Vuoden 2010 tilinpäätös oli 1 515 188 euroa ylijäämäinen. Vuonna 2009 tilikauden tulos oli ylijäämäinen 969 975 euroa.

Mielestäni kunnan taseen vahvistuminen on varmasti viime vuosien  positiivisista eli hyvistä uutisista kaikkein parasta.  Pidän vuoden 2016 tilinpäätöstä edelleen erittäin hyvänä näissä muutosolosuhteissa.

 

Kunnan tuloslaskelman vuosikate 2016 oli 917 858€ eli 534€/asukas.

Vuosikatteella katettiin poistot 99,1:sti.  Asukaluku 1 718.

Kunnan tuloslaskelman vuosikate 2015 oli 798 359€ eli 461€/asukas.

Vuosikatteella katettiin poistot 88€:sti. Asukasluku 1 733.

Kunnan tuloslaskelman vuosikate 2014 oli 1 349 937€  eli 763€/asukas.  Vuosikatteella katettiin poistot 167,9%:sti. Asukasluku 1 769.

Kunnan tuloslaskelman vuosikate 2013 oli 1 280 548€ eli 718€/asukas.  Vuosikatteella katettiin poistot 142,2  %:sti. Asukasluku: 1 784.

Kunnan tuloslaskelman vuosikate 2012 oli 934 551€ eli 515€/asukas.  Vuosikatteella katettiin poistot 167,6  %:sti. Asukasluku: 1 814.

Kunnan tuloslaskelman vuosikate 2011 oli 1 255 038€ eli 679€/asukas. Vuosikatteella katettiin poistot 304,2 %:sti. Asukasluku: 1 848.

Vuoden 2010 vuosikate oli 1 953 027€ eli 1 043€/asukas.  Vuosikatteella kyettiin kattamaan poistot 446,1 %:sti. Asukasluku: 1 872.

Vuoden 2009 vuosikate oli 1 421 279€ eli 741€/asukas.  Vuosikatteella kyettiin kattamaan poistot 314,9 %:sti.  Asukasluku 1 918.

Kuntamme tuloveroprosentti oli vuodet  2008-2014 20,00 %.  Efektiivinen vero-aste vuonna 2016 oli 12,2%, vuonna 2015 13,09% , vuonna 2014 11,93% ja vuonna 2013 11,83% (kuvaa maksettavan tuloveron ja veronalaisen tulon suhdetta).

 

Koko maan tulovero 19,38% ja efektiivinen veroaste 14.30 %. Vuoden 2015 tulovero% nostettiin 21,0%:iin (kunnanvaltuusto nro 6/17.11.2014 § 45).

Kunnan lainamäärät vv. 2009-2016:

  • vuonna 2016/13 744 000€
  • vuonna 2015/10 930 000€
  • vuonna 2014/8 303 000€
  • vuonna 2013/5 476 000€
  • vuonna 2012/4 776 000€
  • vuonna 2011/4 890 005€
  • vuonna 2010/3 992 998€
  • vuonna 2009/5 346 000€

 

Lainakanta/asukas vv. 2009-2016:

  • vuonna 2016/8 000€/asukas
  • vuonna 2015/6 306€/asukas
  • vuonna 2014/4 693€/asukas
  • vuonna 2013/3 069€/asukas
  • vuonna 2012/2 633€/asukas
  • vuonna 2011/646€/asukas
  • vuonna 2010/2 133€/asukas
  • vuonna 2009/2 787€/asukas

 

Kunnan omavaraisuusaste vv.2009-2015:

  • vuonna 2016/45,4%
  • vuonna 2015/51,0%
  • vuonna 2014/57,0%
  • vuonna 2013/63,0%
  • vuonna 2012/65,0%
  • vuonna 2011/63,9%
  • vuonna 2010/67,6%
  • vuonna 2009/59,5%

 

Huom! Kunnan omavaraisuusasteen ollessa alle 50 prosenttia merkitsee se suurta velkarasitetta.

 

Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus-%:

  • vuonna 2016/93,7%
  • vuonna 2015/74,9%
  • vuonna 2014/59,8%
  • vuonna 2013/47,3%
  • vuonna 2012/43,1%
  • vuonna 2011/43,6%
  • vuonna 2010/35,6%
  • vuonna 2009/46,7%.

Huom! Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, mitä pienempi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.

 

Tulojen kehityksestä: (verrattuna TP-2015)

 

Talousarvioon tehtiin vuoden aikana 700 000 euron muutos ylöspäin erikoissairaanhoidon tulosalueelle. Myös verotulokohdalle tehtiin 320 000 euron tuloarvion muutos alaspäin. Tilikauden aikana tehtiin myös merkittävä 1 792 898 euron talousarviomuutos satunnaisiin kuluihin, jolla varauduttiin kirjaamaan alas kunnan vastuut RTVO:an liittyen. Myöhemmin satunnaisten kulujen 1 792 898 euron talousarviomuutos osoittautui tarpeettomaksi,  RTVO:n yrityssaneerauksen maksuohjelma vahvistettiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa 20.12.2016 ja Rautavaaran kunnan saamiset RTVO:lta yhteensä 3 386 139,85€ + pääomalainasaaminen 532 423,96€, joka alaskirjattiin vuoden 2015 tilinpäätöksessä, käsitellään kunnan taseessa saamisina seuraavasti:

  • vuoden 2016 taseessa lyhytaikaisissa saaminen  RTVO:lta: 349 714,80€
  • vuoden 2016 taseessa on  pitkäaikaiset saamiset RTVO:lta: 3 036 425,05€ (25 maksuaika).

 

Vuosikate ja tulos ovat merkittävästi parempia kuin muutettu talousarvio. Vuosikatetta ja vuoden tulokseen vaikuttivat erityisesti seuraavat: 

  • toimintatuottojen kertymä ylittyi 239 070€
  • toimintamenot alittuivat  864 699€
  • verotulojen kertymä alittui - 69 599  € (kunnan tulovero% 21,0)
  • kiinteistövero ylittyi + 35 202€: keväällä 2016 kuntaan laadittiin kiinteistörekisteri, otettiin käyttöön kiinteistöohjelma, jolla saatiin yhteydet kuntoon väestörekisterikeskukseen ja verohallintoon
  • valtionosuudet ylittyi + 44 695€
  • rahoitustuottojen kertymä ylittyi + 288 945€

 

Menojen kehityksestä:

Käyttömenojen netto (Toimintakate) oli vuonna 2016 13 408 332€,  vuonna 2015 – 12 847 330€, vuonna 2014 – 12 698 366€, vuonna 2013 – 12 010 411€, vuonna 2012 11 671 594€,  vuonna 2011 -11 348 393€, vuonna 2010 – 10 885 961€ ja  vuonna 2009 tilinpäätöksessä – 11 001 129€.

 

Toimintakulut kasvoivat:

  • vuodesta 2015 + 322 058€/2,0%
  • vuodesta 2014 + 290 879€/1,9%
  • vuodesta 2013 + 745 868€/5,1%
  • vuodesta 2012 + 488 165€/3,4%
  • vuodesta 2011 + 322 277€/2,3 %

 

Henkilöstökulut lisääntyivät:

  • vuodesta 2015 + 50 976€/0,7%
  • vuodesta 2014 + 242 757€/3,6%
  • vuodesta 2013 + 485 603€/7,9%. Selittäjänä Ilona Oy:n toiminta siirtyi kunnalle, 
  • vuodesta 2012 + 205 068€/3,4%
  • vuodesta 2011 – 447 972€/6,9%.  Selittäjänä 11 henkilön siirtyminen 1.1.2012 alkaen KYSTERIn palvelukseen.

 

Palvelujen ostot:

  • lisääntyivät vuodesta 2015 + 210 234€/3,0%
  • lisääntyivät vuodesta 2014 + 117 622€/1,7%
  • vähenivät vuodesta 2013 – 45 758€/-0,7%
  • lisääntyivät vuodesta 2012 + 184 491€/2,7%
  • lisääntyivät vuodesta 2011 + 997 689€/17,4%

 

Toimintakate (= toimintakulujen ja toimintatulojen erotus, joka katetaan verotuloilla, valtionosuuksilla ja muilla tuloilla)

  • pieni vuonna 2016 + 561 002€/4,4€
  • kasvoi vuonna 2015 + 148 964€/1,2%
  • vuonna 2014 + 687 955€/5,7%
  • vuonna 2013 + 338 817€/3,9%
  • vuonna 2012 + 323 201€/2,8 %


Yhteensä
:

Tuloslaskelman vuosikate/asukas:

  • vuonna 2016: 917 858€ eli 534€/asukas
  • vuonna 2015: 798 359€ eli 461€/asukas
  • vuonna 2014: 1 349 937€ eli 763€/asukas
  • vuonna 2013: 1 280 548€ eli 718€/asukas
  • vuonna 2012: 551€ eli 515€/asukas
  • vuonna 2011: 255 038€ eli 679€/asukas
  • vuonna 2010: 953 027€ eli 1 043€/asukas
  • vuonna 2009: 421 279€ eli 741€/asukas

 

Vuosikatteella kyettiin kattamaan poistot%:

  • vuonna 2016: 99,1%:sti
  • vuonna 2015: 88,0%:sti
  • vuonna 2014: 167,9%:sti
  • vuonna 2013: 142,2%:sti
  • vuonna 2012: 167,6%:sti
  • vuonna 2011: 304,2%:sti
  • vuonna 2010: 446,1%:sti
  • vuonna 2009: 314,9%:sti

 

Tilikauden tulos €:

  • vuonna 2016/ - 288 427€
  • vuonna 2015/ - 108 609€
  • vuonna 2014/ + 561 456€
  • vuonna 2013/ + 376 882€
  • vuonna 2012/ + 882€ 
  • vuonna 2011/ + 842 482€
  • vuonna 2010/ + 515 188€
  • vuonna 2009/ + 969 975€

 

Maksuvalmius eli kassan riittävyys pv:

  • vuonna 2016/40 pv
  • vuonna 2015/42 pv
  • vuonna 2014/28 pv
  • vuonna 2013/35 pv
  • vuonna 2012/34 pv
  • vuonna 2011/57 pv
  • vuonna 2010/51 pv
  • vuonna 2009/47 pv


Investoinnin tulorahoitus%:

  • vuonna 2016/ 50,3%
  • vuonna 2015/ 25,1 %
  • vuonna 2014/ 62,9%
  • vuonna 2013/ 70,8%
  • vuonna 2012/ 38,2%
  • vuonna 2011/ 54,3%

 

Pääomamenojen tulorahoitus%:

  • vuonna 2016/30,5%
  • vuonna 2015/19,7%
  • vuonna 2014/25,4 %
  • vuonna 2013/39,2%
  • vuonna 2012/26,3%
  • vuonna 2011/35,4%

 

RAUTAVAARA-SAVOTAssa kunnan talouden vakaana pitäminen on priorisoitu strategian tärkeimmäksi menestystekijäksi. Silloin kun talous on kunnossa, voimme parhaiten kehittää kuntaa. Jatkossakin kunnan palvelutuotantoa on tehostettava ja palvelujen kapasiteetin käyttöaste on nostettava. Tehottomia palvelurakenteita on karsittava ja tyhjillään olevia kiinteistöjä on nopeasti myytävä, vuokrattava tai purettava. 

Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa nro 7/15.12.2014 §:ssä 53 Rautavaaran kunnan kiinteistöstrategian 2014-2024. Tämä on kunnan ensimmäinen kokonaisvaltainen kiinteistöjen kuntokartoitus ja sitä toteutetaan vuosittain valtuuston hyväksymän talousarvion investointiosaan varatuilla määrärahoilla.

 

Arvio kiinteistöjen kunnostamisvelasta on 6,6 miljoonaa euroa, josta asuntojen osuus on 4,4 miljoonaa euroa. Yhteensä 23:sta  kunnan omistamasta kiinteistöstä/ulkopuoliset konsultit Insinööritoimisto Savon Controlteam Oy, ISS Proko Oy ja MittaVat Oy tekivät vv.2013-2014 kuntoarviot ml. eläinlääkäritalo, oppilasruokala, ylä-aste ja lukio, paloasema, Rautaharju, Monitoimitalo, Keskustan ala-aste, terveysasema ja Virasto-talo/tekninen osasto.

Kunnan investointimenot  v. 2016(netto) olivat yhteensä 1 822 798€  ja mitä tällä summalla saimme aikaan/suurimmat  rakennushankkeet:

  • kulunvalvonta                                                             14 956€
  • Oppilasasuntolan korjaus                                           71 759€
  • Keskuskeittiö ja ruokasalin rakentaminen                   520€
  • Karinkosken sillan kunnostaminen                              898€
  • katuverkon peruskorjausta ja päällystäminen             197€
  • katuverkko/valaistuksen rakentaminen                       910€
  • Harjutien valumavesien suunnittelu                             896€
  • Urheilun kentän peruskorjauksensuunnittelu              258€
  • Oppilasasuntolan piha-alue ja salaojitus                     630€
  • Paloaseman rakentaminen                                          217 710€
  • Monitoimitalon sadevesijärjestelmä                              308€
  • Monitoimitalon ilmanvaihdon kunnostaminen               129€
  • Yläasteen oppilas asuntolan/salaojitus                        897€
  • Kirjaston vuotavan katon korjaus                                 278€
  • Viemäriverkoston uusiminen                                        214€
  • Hiekkahäikän vesihuolto                                              983€

 

Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutostyö, joka hyväksyttiin valtuustossa 16.12.2013.  Tonttien hinnat ovat 2 €/m2 ja vesihuoltoliittymät erikseen.  Kaavoittajana toimi FCG Oy. Hiekkahäikän alue on yksi moduli viidestä Paljakan alueen kehittämistyössä.  Kunta pitää erittäin tärkeänä, että aikaisemmin tehdyt mittavat investoinnit  (700 000€) Paljakan alueelle/Kiparin alueelle eivät saa mennä hukkaan. 

 

Muut Paljakan alueen kehittämistyön modulit/osatekijät ovat:

  • moottorikelkkareitti Tahkolta Kiparin vuorelle: otettiin vastaan 27.10.2013 ja kuului MoVira-hankkeeseen, joka päättyi 31.12.2014
  • vuonna 2011 Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) rakentama nopea 100 Mb/s valokuituyhteys Kangaslahti-Suojärvi, kunnan kustannusosuus 49 222€ (alv 0%).
  • Rautavaaran Lentokeskus/Kuopion ilmailukeskus: Lentokeskuksen kehittäminen
  • luonnonsuojelu/retkeilyalue eli Metso-hanke 2014: Kiparin luonnonkelkkaränni, sen kastelulaitteet ja valopylväät eli koko mäkialue on siivottu vv.2012-2014.

 

Kunta osallistui Rakenna ja Asu-messuille helmikuussa 2016 Kuopion hallilla.  Kunnan osastolla oli huikea kävijämäärä yli 100. Kaikille osastolla käynneille annettiin Rautavaaran Kotileipomon (Jaakko Kärki) tekemä pieni Messuleipä ja kunnan avainperä sloganilla: Eloa, Iloa ja Älyä.

Kunta markkinoi messuilla mm.:

  • Paljakan aluetta: Hiekkahäikän vapaa-ajan tontteja puhtaan Ala-Keyrityn järven rannalla, Lentokeskusta
  • lukiota ja nopeaa valokaapelia 100Mb/s (RTVO)
  • luontomatkailu- ja majoituspalveluja: Tiilikanjärven kansallispuisto, Aittarinne, Metsäkartano ja hotelli-ravintola Tiilikka
  • kaikenlaista maa- ja vesirakentamista: Varpaisjärven Maansiirto ja Vesitekniikka Oy ja maanrakennusurakointia.

RTVO:n vaikutus Rautavaaran kunnan kunnan tilinpäätöksiin 2015-2041

Kunnanvaltuusto myönsi 12.6.2014 Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle 500 000€:n ja 1 000 000€:n tavalliset lainat sekä 500 000€:n pääomalainan. Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) hakeutui 8.2.2016 yrityssaneeraukseen ja Pohjois-Savon käräjäoikeus päätti 18.2.2016, että RTVO:n saneerausmenettely aloitetaan. Selvittäjäksi määrättiin asianajaja Markku Savolainen. Hänen tuli laatia yhteistyössä velkojien kanssa ehdotus RTVO:n saneerausohjelmaksi käräjäoikeudelle 24.5.2016 mennessä. Pohjois-Savon käräjäoikeus vahvisti 20.12.2016 Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan yrityssaneerausohjelman vuosille 2016-2041. Rautavaaran kunnan saamiset ja takausvastuut RTVO:lta ovat hetkellä yhteensä 3 386 139,85€. Tästä kaksi takausvastuulainaa yhteensä 1,8 milj.€ erääntyivät pankille maksettavaksi: 1.4.2016/1 133 646,07€ + korko ja 4.4.2016/678 060,52€.

Kunnanhallitus päätti kokouksessa nro 4/21.03.2016 §:ssä 65 kirjata luottotappioksi vuoden 2015 kirjanpitoon Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle myönnetyn 500 000€:n pääomalainan. Käytännössä tämä pääomalainasaatava leikkautuu nollaan yrityssaneerauksessa ja maksetaan kunnalle viimeksi. Velan määrä on 532 423,96€. Tämä RTVO:lle myönnetyn 500 000 euron pääomalainan kirjaaminen luottotappioksi rahoituskuluihin heikensi tuloslaskelman vuosikatetta ja vuoden 2015 tulosta erittäin merkittävästi. Kunnan vuoden 2015 tilinpäätöksessä tilikauden tulos oli alijäämäinen 108 609€. Vuonna 2015 alijäämäinen tulos 108 609 €:a pienensi taseen kumulatiivisen ylijäämän 4 973 469 €:oon.

Vuoden 2016 tilinpäätöksessä Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan saamiset kunnalle on kirjattu kunnan taseeseen saamisina Pohjois-Savon käräjäoikeuden 20.12.2016 hyväksymän 13.10.2016 päivätyn yrityssaneerausohjelman mukaisesti. 

Keväästä 2017 tulee kuntien kannalta jännittävä. 9.4.2017 on esimmäiset kevään kuntavaalit, eduskunta käsittelee sote- ja maakuntauudistuksia ja 1.7.2017 pitäisi alkaa maakuntien väliaikaishallinnon. Aikataulu on kiireellinen, sillä 1.1.2019 pitäisi sote-järjestelyjen olla valmiina ja toiminnassa. Tuolloin mm. yli 220 000 kuntien ja kuntayhtymien työntekijää vaihtaa työnantajaa POSOTEen ja maakuntahallintoon.

Suomen kunnat ovat suuren muutoksen edessä, mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu suunnitellusti. Muutos on taloudellisilta mittasuhteiltaan valtava ja sisältää uhkia mm. kiinteistöjen käytön ja arvon osalta. Rautavaaralla päämääränä on tehdä työtä ja päätöksiä kuntalaisten etua katsoen. Toivon uusien luottamushenkilöiden olevan muutoksen tekemisessä aktiivisesti mukana siten, että kunnan elinvoima ja lähipalvelut sekä tukipalvelut voidaan turvata. Tästä matka jatkuu kohti Tulevaisuuden kuntaa.

Kunnan väestön kehitys:

Väestö

2012

2013

2014 

2015

2016

Muutos 15/16

0 – 6 vuotiaat

59

93

80

71

66

-5

7 – 15 vuotiaat

143

125

128

136

134 

-2

16 – 19 vuotiaat

66

39

48

42

48

+6

20 – 64 vuotiaat

959

932

899

871

852

-19

65+ vuotiaat

586

595

613

617

623

+6

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

1 813

1 784

1 768

1 737

1 723

-14

 

 TULOSLASKELMA (1 000 €)

TP 2015

TP 2016

Toimintatuotot

2 917

2 668

Toimintakulut

-15 764

-16 086

Toimintakate

-12 847

-13 408

Verotulot

5 513

5 360

Valtionosuudet

8 358

8 548

Rahoitustuotot ja –kulut

             -225

422

Vuosikate

798

918

Poistot ja arvonalentumiset

-907

-1 007

Tilikauden tulos

-109

-288

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

-109

-288

 

 

 

TULOSLASKELMAN

TUNNUSLUVUT

TP 2015

TP 2016

Toimintatuotot/Toimintakulut, %

18,5

16,6

Vuosikate/poistot, %

88

91,1

Vuosikate, €/asukas

461

534

Asukasmäärä vuoden lopussa

1 733

1 718

 

 

 

RAHOITUSLASKELMAN

TUNNUSLUVUT

TP 2015

TP 2016

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuo- delta, 1000 €

-6 133

-6 199

Investointien tulorahoitus, %

25,1

50,3

Lainanhoitokate

0,9

0,8

Kassan riittävyys, pv

42

40

 

 

 

TASEEN TUNNUSLUVUT

TP 2015

TP 2016

Omavaraisuusaste, %

51,0

45,4

Suhteellinen velkaantuneisuus, %

74,9

93,7

Kertynyt ylijäämä (1000 €)

4 973

4 685

Kertynyt ylijäämä/asukas (€)

2 870

2 727

Lainakanta 31.12., 1000 €

10 930

13 744

Lainakanta 31.12., €/asukas

6 306

8 000

Lainasaamiset, 1000 €

1 535

185

Asukasmäärä 31.12.

1 733

1 718

 

 

Esitän kiitokset yhteistyöstä ja työpanoksesta Rautavaaran kunnan koko henkilökunnalle ja luottamushenkilöille sekä kaikille kuntalaisille ja kuntamme yhteistyökumppaneille vuodesta 2016.

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100

sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Rautavaaran Kuntastrategian visio: Eloa, Iloa ja Älyä, jonka mukaan Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä kunta. Kunnan arvot ovat: Palveluhenkisyys, Osallisuus, Oikeudenmukaisuus ja Yhteisöllisyys.

 

Onhan nyt tekeillä Suomen historian suurin julkisen hallinnon uudistus. Tarkoittaa sitä, että yli puolet kuntamme tehtävistä ja taloudesta siirtyisivät sote-lakien mukaisesti 1.1.2019  POSOTEen ja Pohjois-Savon maakuntahallinnolle  eli Makuun. Selkeä yhteinen tahtotila kunnassa on, että Rautavaaran kunta pidetään itsenäisenä kuntana. Kansanomaisesti sanottuna: Jauhoja on riittävästi ja ne ovat hyvänlaatuisia. Pienkuntamme vahvuutena on yhteisöllisyys, joka luo turvallisuutta ja yhteishenkeä.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon saaminen Pohjois-Savossa ”leveämmille harteille on  mahdollisuus pienkunnille erityisesti Rautavaaralle. Miten kuntaan rakennetut nopeat laajakaista-yhteydet otetaan kunnan palvelutuotannossa 100%:n käyttöön? Miten autamme niitä kuntalaisia, jotka eivät ole tottuneet tai joilla ei ole vielä valmiuksia käyttämään digitaalisia palve-luita. Miten luomme kuntaan yhden luukun palvelumallin ja uudistamme asenteet laakaista-teknologian hyödyntämiseen ilman paniikkia. No panics.     

 

Mielestäni Rautavaaran kesäteatteritapahtuma on jo vuosia ollut erinomainen esimerkki yhteisöllisyydestä.  Kulttuuri yhdistää, tutustuttaa ihmisiä toisiinsa, tarjoaa elämyksiä, antaa onnistumisen tunteen ja tilaa luovuudelle. Teatteri toimii keskustelun herättäjänä ja imettäjänä. Teatterin esitykset tuovat kuntaan kävijöitä, lisäävät positiivista julkisuutta ja tukevat omalta osaltaan paikallista yhteisöllisyyttä. 

 

Teatteriesityksen väliajalla voimme  markkinoida mm. tontteja Hiekkahäikältä, Jokisuunniemeltä ja Karikon alueelta 1-2€/m2 sekä tietysti Unto-pientalojen rakentamista kuntaan.  Kunta ei peri vesi- ja jätevesiliittymämaksuja, jos teet tonttikauppakirjan 31.8.2017 mennessä.   Näistä tarkemmin: www.rautavaara.fi

     

Esitän Lämpimät Kiitokset kuluvan kesän komedianäytelmän Viagraa ja vainajia käsikirjoittajalle Arto Ojakankaalle ja sen ohjaajalle Seija Korhoselle sekä ennen kaikkea kaikille loistaville näyttelijöille.  Heiltähän tämä käy. 

Viagraa ja vainajia kertoo vanhan miehen ja nuoren naisen rakkaudesta.  Sulo on seniori-ikäinen leskimies, jolle yllättäen aukeaa tilaisuus uuteen rakkauteen nuoren naisen kanssa. Suuri ikäero aiheuttaa kuitenkin hankaluuksia. Rakkaustarinan kulkuun yrittävät vaikuttaa niin Sulon tyttäret, hänen kuollut vaimonsa kuin myös nuoren naisen täti.

Hauskoja kommelluksia ja kohellusta piisaa. Amorista puhumattakaan.  Asiat vatvotaan kuntoon. Näytelmä yllättää: Elolla, Ilolla ja Älyllä. Uskon vakaasti, että kuluvan kesän komedia Viagraa ja vainajia  tavoittaa laajan yleisön.

 

Toivotan harrastajateatteriväelle innostusta ja jaksamista sekä menestystä tälle kesälle ja yleisölle hauskoja hetkiä.  Tervetuloa jännittämään, kuinka asiat ratkotaan hulvattomassa maalaiskomediassa.  Saapi nähä kestävätkö nauruhermot ja kulissit?

 

Kiitoksia Sinulle/Teille, kun tulitte kattomaan.

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100 ja sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.