Arvoisat kutsuvieraat, arvoisat suunnittelijat ja rakentajat, hyvät yhteistyökumppanit!

Rautavaaran kunnan visio vuoteen 2030 on  Eloa, Iloa ja Älyä eli Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva, luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä  kunta.
(kunnanvaltuuston päätös 140-vuotisjuhlakokouksessa nro 3/26.8.2014)

Kunnan arvot: Palveluhenkisyys, Osallisuus, Oikeudenmukaisuus ja Yhteisöllisyys

Toimenpiteet kohdistetaan kunnan strategiatyössä:
- Elinvoima, Talous ja yhteistyö, Palvelut ja kuntalaiset, Johtaminen ja henkilöstö.

Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessa 29.06.2016 §:ssä 176 Uuden paloaseman urakkatarjoukset yhteensä 2.378.882 euroa.  Rakentamisen ehtona oli Palosuojelurahaston avustus 220.000 euroa.  Tästä saimme 22.3.2016 myönteinen päätös kuntaan. Päätökseen vaikutti merkittävästi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen lausunto.

Sen sijaan Palosuojelurahaston torppasi Paloaseman leasingrahoituksen joulukuussa 2015.

UUDEN PALOASEMAN RAKENNUSTYÖT ALKOIVAT HETI ELOKUUSSA 2016 JA SE ON VALMIS SISÄ- JA ULKOPUOLISILTA OSILTAAN VIIMEISTÄÄN 31.7.2017 MENNESSÄ.
RAKENNUTTAJAN (RA) ELI KUNNAN PUOLESTA SOPIMUKSET ALLEKIRJOITTIVAT: kj Unto Murto ja vs. kunnaninsinööri Petri Ahonen.


KYSEESSÄ ON YKSI KUNNAN 143-VUOTISHISTORIAN TÄRKEIMMISTÄ HANKKEISTA JA SE PARANTAA KUNTALAISTEN ARKIELÄMÄN TURVALLISUUTTA, PELASTUSLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN EVAKKORETKI VIRASTOTALOLLA/TEKNISEN TOIMEN TILASSA  PÄÄTTYY JA TYÖPAIKKAVIIHTYISYYS PARANEE.  UUDEN PALOASEMAN KÄYTTÖTARKOITUS JA KUSTANNUSTEHOKKUUS ON AIVAN TOISTA LUOKKAA KUIN AVIN SULKEMASSA VANHASSA PALOASEMASSA, JOSSA OLI SISÄILMA- JA KOSTEUSONGELMIA


RAUTAVAARAN KUNNAN UUDEN PALOASEMAN TEKIJÄT:
A.RAKENNUTTAJA JA KÄYTTÄJÄT SEKÄ TYÖMAAN VALVONTA:
Rakennuttaja (RA) Rautavaaran kunta/tekninen lautakunta  
- rakennuttajan edustaja/teknisen lautakunnan pj Pentti Kainulainen
- vs. kunnaninsinööri Petri Ahonen
Käyttäjät (KÄ) tulosalue 4/tekninen toimi ja Pohjois-Savon pelastuslaitos/Rautavaa-ran paloaseman henkilöstö
 Rakennustyömaan valvoja (VA)  Rakennusinsinööri Matti Markkanen.
  1. SUUNNITTELIJAT

PÄÄSUUNNITTELU:

- Arkkitehtitoimisto ON Oy, Kuopio (ON=Olli Nieminen)

RAKENNESUUNNITTELU:

- Rakennuspiste Oy, Kuopio

LVI JA RAKENNUSAUTOMAATIOSUUNNITTELU:
- Insinööritoimisto LVI-insinöörit Ky, Kuopio

SÄHKÖSUUNNITTELU:

-Insinööritoimisto Varpiola Oy, Lieksa

  1. URAKOITSIJAT

PÄÄURAKOITSIJA:
- Rakennusliike Mustonen Oy, Nurmes

SIVU-URAKOITSIJAT:
- sähköurakoitsijana: Voltage Oy, Iisalmi

- LV-urakoitsija: LVI-Karmitsa Oy, Rautavaara
- ilmanvaihtourakoitsijana: ILPE Oy, Kuopio/Nilsiä


 
HIEMAN INFOA UUDEN PALOASEMAN TYÖMAASTA:

Työvoima: keskimäärin 8-9 työntekijää, josta omasta kunnasta 4 hlöä

Paloasemarakennuksen tontin pinta ala 10598 m2

Paloasemarakennus 840 brm2, josta lämmin bruttoala 793 m2

Kylmävarasto 135 brm2

Kerrosala 647 kem2

Huoneistoala 570 m2

Tilavuus Paloasemarakennus 4262 m3, josta lämmin tilavuus on 4079 m3

Kustannus arvio  2.378.882 euroa

 

Rautavaaran kunta panostaa kunnan omaan lähipalvelutuotantoon. Sosiaali- ja terveyspalvelut on saatava kuntoon ennen kuin POSOTE ja Maakuntahallinto tulevat  1.1.2019. Kuntalaisille lähipalvelut ja tukipalvelut ovat erittäin tärkeitä.

Tänään teette merkittävää Rautavaaran kunnan rakentamisen historiaa.  Nyt harjakorkeuteen nostettu Paloasema on kunnan suurin rakennushanke kuluvana vuonna. Ollaan kuvaannollisesti harjalla, sillä Paloasema on jatkumoa vuonna 2015 rakennetulle Keskuskeittiölle,  vuonna 2013 rakennetulle Päivänsinelle ja vuonna 2012 saneeratulle asumispalveluyksikkö Hopeapajulle.


Rautavaaran kunnan näkökulmasta, mutta myös henkilökohtaisesti ja ammatillisesti koen nämä harjakaiset erittäin merkityksellisinä ja juhlavina. On siis todella syytä juhlaan!

Harjannostajaiset ovat rakentajien ja rakennuttajien juhla. Rakentamisen arkea on tällä paikalla eletty ja työstetty ahkerasti.   Muistutan, että mikäli Harjannostajaiset ovat työmaan rakennusväen mielestä myöhässä, on tapana naulata harja ylösalaisin rakennuksen vesikanton päätyyn muistutuksi tilaajalle.  Onneksi harjaa ei ole katolla näkynyt, joten aikataulut ovat kunnossa.

Tahdon Rautavaaran kunnan puolesta kiittää paitsi omia toimijoita, erityisesti suunnittelussa arkkitehtuurista vastaavaa siitä, että he ovat suunnitteluaikana löytäneet tilaajan toiveita vastaavat tarvittavat ratkaisut ja pysyneet myös melkein budjetin raameissa. Yhteistyö on ollut hyvää.

Nyt erityisesti kun kohteen harjakorkeus on saavutettu, on myös aika kiittää kaikkia rakentajia.  Tällaisen rakennuskompleksin teko vaatii jokaiselta siihen osallistuvalta taitoa ja yhteishenkeä ja sitä on riittänyt. 

Täällä ei ole nukuttu. Paloaseman työmaalla on ollut tekemisen meininki. Aikataulussa on pysytty.

Koko työmaavahvuus on 8-9  henkilöä ja omasta kunnasta töissä 4 henkilöä: jokaiselle teille kuuluu tänään kiitos oman osuutenne hyvästä suorittamisesta yhteisen tavoitteen hyväksi.

Arvoisa Uuden Paloaseman harjannostajaisväki!

Vielä kerran kaikille lämmin kiitos! Toivon Paloaseman jatkorakentamisen sujuvan yhtä joustavasti ja hyvin kuin harjakorkeuteenkin pystytys on tapahtunut. Kiitän kaikkia rakennustyön taitajia ja ammattilaisia ahkerasta työstä.

Toivotan kaikille suunnitteluun ja rakentamiseen osallisille Rautavaaran kunnan puolesta korkealentoisia sinisten ajatusten siivittämiä harjakaistunnelmia ja erittäin hyvää rakentavaa loppusuoraa heinäkuulle 2017 asti, jolloin suunniteltu käyttöönotto on .

Vasaroiden pauke ja Sahojen sointi on parasta musiikkia kunnan oman lähipalvelujen kehittämistyössä.  Teemme sen tulevaisuuteen uskoen.  

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100

sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

RAUTAVAARA ON HYVÄ KUNTA LAPSIPERHEILLE

Suomi 100 –vuoden teemana on Yhdessä. 

- kunnanjohtaja  Unto Murto


 

Hyvä TUTTI- eli Vauvajuhlan väki.

 

Rautavaaran kunnanjohtajana (kunnan asukasluku v.31.12.2016 1.737) minulla on erittäin mieluisa tehtävä esittää juhlapuhe tässä yhteisessä kolmannessa Vauva-juhlassa.

Tänään oma kotikuntamme Rautavaara on itsenäinen kunta. Kuntalaiset sekä kunnan luottamushenkilöt ja henkilökunta ovat yksimielisesti Rautavaaran itsenäisyyden kannalla. Tämä on kirjattu KUNTASTRATEGIA-2030-asiakirjaan, jonka kunnanvaltuusto yksimielisesti hyväksyi 140-vuotisjuhlakokouksessa 26.8.2014( § 27) Kunta täytti tuolloin 140 vuotta 12.9.2014.

Kunnan Visio 2030: Eloa, Iloa ja Älyä = Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva, luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä kunta.

Se on meidän päämäärämme, joka velvoittaa hoitamaan yhteisiä asioita niin, että itsenäisyys säilyy. Avainkysymys on terve kuntatalous ja toisaalta vähintään kohtuulliset kunnalliset lähipalvelut. Kunta luo mahdollisuudet eri toimijoille. Tällä hetkellä nämä itsenäisyyden reunaehdot ovat kunnossa. Mikä on tilanne 1.1.2019, kun SoTe ja Maakuntauudistus ovat tulleet.

Rautavaaralle syntyi viime vuonna 5 lasta, vuonna 2015 7  ja vuonna 2014 lapsia syntyi 8.   Ikäluokka on pieni verrattuna kunnan aikaisempiin tilastoihin.  Syntyneiden määrä heijastelee samaa kuin väkilukutilastokin.  Kunnasta siirtyy enemmän väkeä kirkkomaalle kuin syntyy uutta sukupolvea, poismuuttajiakin riittää.

Tilastokeskuksen mukaan keskimääräinen lapsiluku on Suomessa 1,84 lasta. 

Rautavaaran kunta tarjoaa lapsiperheiden näkökulmasta, mitä parhaimmat olosuhteet asumiseen ja harrastamiseen. Olennaista on kuitenkin työ ja toimeentulo.  Työpaikkojen luomiseksi on edelleen meidän sitkeästi ponnisteltava. 

Mikään ei myöskään estä meitä markkinoimasta Rautavaaraa erinomaisena lapsiperheiden kotipaikkana.  Tuttu ja turvallinen kasvuympäristö.

Palvelut on kunnossa: päivähoito yhdessä hoitoryhmässä,  terveyspalvelut tuottaa KYSTERI, hammashoito, neuvola toimii, kouluissa on pienet ryhmät, Nuorisovaltuusto (RaNuVa v.2012), Etsivä nuorisotyö-hanke/OKM:n rahoituksella erityisnuorisotyöntekijä, kunnasta löytyy Puuton suisto niminen puisto lapsille, oma Ollin tori, Monitoimihalli, Frisbeegolf-rata Urheilukenttä ja pururadat, Metsäkartano, Tiilikkajärven kansallispuisto ja tietysti Nuorisosirkus.

Uudessa sukupolvessa on kuntamme tulevaisuus.  Tätä ajatusta haluan omalta osaltani viedä eteenpäin ja tänään muistamme vuoden 2016  vauvoja: Tutilla ja lahjatalletuksella.

Tämä Tutti on ainutlaatuinen: sorvattu koivusta  Sattuman Verstaassa ja siihen on kaiverrettu lapsen nimi ja syntymäaika sekä kunnan vaakuna. Ikuinen muisto lapselle.

Kunta tarvitsee teitä, aktiivisia ihmisiä, jotka tekevät työtä 24/h oman perheensä puolesta. Syyttelyyn/mollaamisen ei pitäisi olla mitään aihetta. Oman arvonsa tunteva kuntalainen ei anna pelolle ja vihalle valtaa.

Meistä jokainen voi vaikuttaa siihen millainen kuntamme on tulevina vuosikymmeninä.

Tulevaisuuteen kannattaa katsoa rohkeasti, ennakkoluulottomasti ja menneistä kokemuksista oppia ottaen.  Kantani on selvä kuin pläkki: Lapsiperheiden hyvinvointiin kunnan kannattaa sijoittaa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2015-2018 toteuttaminen on yksi painopiste kunnan kehittämisessä (hyväksytty kunnanvaltuustossa  11.5.2015 § 5) tällä valtuustokaudella.

 

  1. Loppusanat

Hyvä Vauvajuhlaväki!

Tänään vietämme Rautavaaran kunnassa kolmatta Tutti- eli Vauvajuhlaa. Millä mielin?  Vastaan meidän kaikkien puolesta:  iloisin ja kiitollisin mielin. Suomen tasavalta täyttää  100 vuotta ja vuoden teemana on Yhdessä.   Tämä on juuri sitä.

Kunnan  puolesta esitän Kiitokset kaikille teille ja tämän juhlan järjestelyihin osallistuneille.  Ilman päämäärätietoista yhteistyötä ei tänäkään tilaisuutta olisi saatu aikaan. Erityiskiitokset vapaa-aikaohjaaja Kirsi Karviselle sekä Sattuman Verstaan Raimo Hukkaselle ja Tuttien sorvaajille .

Toivotan kaikille Teille mukavaa  JUHLAA sekä runsaasti voimia ja terveyttä lapsesi kasvatustyöhön lahjasekin visiolla:  Eloa, Iloa ja Älyä elämääsi.  Rautavaara on hyvä kunta lapsiperheille. Vanhemmille vinkki: Emme tietenkään saa unohtaa kevään kuntavaaleja 9.4.2017.  Se on yksi vaikuttamisen tie tehdä vielä  parempaa Lapsikuntaa.  Pidetään yhteyttä.

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100

sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

 

Valtioneuvosto teki maakuntaitsehallintoa koskevat linjaukset 7.11.2015 ja 5.4.2016. Ne on kirjattu maakuntalakiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiin.

Seuraavassa on valtioneuvoston ao. dokumentteihin perustuva tiivistelmä linjauksista:

Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla. Ne ovat valtio, maakunta ja kunta. Maakuntia on 18. Ne aloittavat toimintansa 1.1.2019. Niillä on itsehallinto ja siten mahdollisuus päättää maakunnan taloudesta ja toiminnasta. Pääkaupunkiseudulle (4 kaupunkia) voidaan harkita erillisratkaisua.

Maakuntien ylintä päätösvaltaa käyttää suoralla vaalilla valittu valtuusto. Valtuutettujen määrät vaihtelevat maakuntien koon mukaan 59–99. Maakuntien yhteistyölle ja tehokkaalle toiminnalle luodaan puitteet yhteen toimivilla tietojärjestelmillä. Lisäksi perustetaan maakuntien omistama valtakunnallinen yhteishankintayksikkö ja yhteiset valtakunnalliset tukipalvelut. Maakuntien tehtävien perustana on 1.1.2019 alkaen selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä.

Kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä. Ne hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimiala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnat vastaavat työllisyyden hoidosta ja edistämisestä, osaamisen ja sivistyksen edistämisestä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallista elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta.

Maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista.

Valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista sekä turvallisuustehtävistä, kansainvälisistä ja valtakunnallisista tehtävistä sekä yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvonnasta.

Maakuntien tehtävät:

Maakunnan tehtävät ovat (5.4.2016 valtioneuvoston linjaus):

1) Sosiaali- ja terveydenhuolto.

2) Sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ennaltaehkäisevät palvelut ja asiantuntijapalveluiden tuki kunnille, ennaltaehkäisevä päihdetyö, terveydensuojelu sekä alueellinen alkoholihallinto ja tupakkavalvonta.

3) Pelastustoimi: pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen kuuluu viidelle yliopistosairaalaa ylläpitävälle maakunnalle sotejärjestämislaissa säädettävin maakuntien yhteistyöalueittain. Maakunnat hoitavat pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä ja rahoittavat järjestämista.

4) Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta, eläintenterveys ja hyvinvointi ja sen valvonta. Jos kunnalla on tehtävän hoitamiseen riittävät voimavarat, maakunta voi kuitenkin sopia järjestämisvastuun siirtämisestä tältä osin kunnalle (yleensä kaupunki).

Siirtomahdollisuus edellyttäisi erityislain säännöstä sekä kriteerien määrittelyä laissa.

5) Aluekehittäminen ja sen rahoitus. Maakunta on jatkossa maakuntaliiton sijasta laissa tarkoitettu yleinen aluekehitysviranomainen ja hoitaa siten alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetussa laissa aluekehitysviranomaiselle ja maakunnan liitolle säädetyt sekä ELY-keskuksille säädetyt aluekehittämisen tehtävät.

6) Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen.

7) Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito.

8) Alueellinen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu.

9) Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen sekä valtionavustustehtävät samoin kuin yksityisteiden valtionavustustehtävät. Tässä yhteydessä ei muuteta kunnille ja niiden yhteistyöelimille joukkoliikennelain mukaan kuuluvien tehtävien järjestämistä.

10) Maakunnallisen identiteetin, elinvoiman ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin ja liikunnan edistäminen.

11) Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys- ja neuvontapalvelut.

12) Maaseudun kehittäminen sekä maa- ja elintarviketalouden, maaseutuelinkeinojen ja maatilatalouden sekä kala- ja riistatalouden edistäminen ja rahoittaminen, viljelijätukitehtävät sekä näihin liittyvät palvelut.

13) Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalveluiden jarjestäminen ja lomituksen paikallisviranomaistehtävät.

14) Kasvintuotannon ja -terveyden valvonta.

15) Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen: TE-palveluissa palvelutuotantoa voidaan lailla tai laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä sopimuksella osoittaa riittävät voimavarat omaavalle kunnalle (kaupunki) sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille.

16) Erikseen säädettävät vesihuollon edistämisen ja suunnittelun,vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät ja alueelliset luonnonvaratehtävät sekä huolehtiminen ymparistö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta samoin kuin vesien- ja merenhoidon tehtävistä.

17) Ympäristöa koskevan tiedon tuottaminen ja jakaminen sekä ympäristötietouden parantaminen.

18) Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen ja sen tukeminen ja yhteensovitus maakunnan tehtäviin kuuluvissa asioissa.

19) Rakennusvalvonta niissä maakunnissa, joissa maakunnan kaikki kunnat ovat yhteisellä sopimuksella päättäneet siirtää rakennusvalvonnan järjestämisen maakunnalle ja osoittaneet sille rahoituksen.

20) Maakunnan kaikkien kuntien kanssa yhteisellä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kuntien osoittamat, maakunnan tehtäväalaan liittyvät tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat samalla osoittaneet rahoituksen.

21) Muut maakuntien liittojen lain perusteella nykyisin hoitamat tehtävät. Maakunnat voivat edelleen kehittää näiden tehtävien hoitoa ja yhteistyötä niissä.

22) Maakunnan tehtäviin liittyvien kansainvälisten asioiden ja yhteyksien hoitaminen.

 

Maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019, jolloin myös ELYkeskukset, TE-toimistot ja maakuntien liitot lakkaavat ja niiden tehtävät siirtyvät maakunnille ja edellä todetuille valtion viranomaisille. Maakuntien ja kuntien laillisuusvalvontaa hoitavasta nykyisestä kuudesta aluehallintoviranomaisesta (AVI) muodostetaan yksi valtakunnallinen, alueellisissa yksikoissa toimiva valtion viranomainen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen maakunnissa

Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille 1.1.2019. Maakunta vastaa järjestäjänä viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta. Julkista valtaa käytetään virkavastuulla.

Uudistuksessa toteutetaan laaja, asiakaskeskeinen palvelu- integraatio järjestämisessä, rahoituksessa, tiedon liikkuvuudessa, palveluketjuissa ja tuotannossa. Maakunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta, viranomaistoiminnoista, sote-palveluiden alueellisesta vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun arvioinnista sekä käyttäjien valinnanvapauden tukemisesta. Maakunnalla on yksi budjetti ja rahoitusjohto.

Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Jarjestäminen ja tuotanto ovat eri organisaatioissa.

Käyttäjä valitsee pääsääntöisesti perustasolla ja soveltuvin osin erikoistason palveluissa itse julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan. Markkinoilla olevan tuotannon kanssa kilpailevat palvelut yhtiöitetään.

Maakuntien ohella perustetaan viisi yhteistyöaluetta (nykyiset erityisvastuualueet eli ervat), joilla suunnitellaan ja sovitaan yhteisestä palveluverkkoa koskevasta investointisuunnitelmasta ja maakuntaa laajemmalla alueella tehtävän työnjaon toteuttamisesta. Jokainen yhteistyöalueen maakuntavaltuusto päättää osaltaan yhteistyösopimuksesta.

Maakunta päättää maakuntastrategiasta, jonka tulee sisältää palvelutuotantostrategia. Valtioneuvosto voi puuttua maakuntien palvelutuotantostrategiaan ja sen toimeenpanoon. Valtionohjaus on luonteeltaan sopimuksellista ja perustuu neuvottelumenettelyyn maakuntien kanssa.

Sosiaali- ja terveydenhuolto rahoitetaan pääosin valtion rahoituksella (ansiotulojen verotus), joka osoitetaan maakunnille yleiskatteellisena yleisenä valtionosuutena. Tätä täydentävät asiakasmaksut ja maakuntien tulot. Maakuntien mahdollista omaa verotusoikeutta jatkovalmistellaan tällä vuosikymmenellä.

Tehtäviä hoitava henkilöstö (n. 250 000) siirtyy kunnista ja kuntayhtymistä liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti maakunnalle. Tehtävien hoitamiseen liittyvät kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien irtain omaisuus siirtyvät maakunnille. Sen sijaan kuntien rakennukset eivät siirry, vaan maakunnat vuokraavat toimitilat. Omaisuusjärjeslyistä ei aiheudu kunnille alijäämävaikutusta. Käyttämättä jääneet kiinteistöt eivät jää yksittäisen kunnan rasitteeksi.

Saapi nähdä kuinka maamme 317 kunnalle maakuntaitsehallinnon pyörteissä käy? Onko lopputuloksena vain valtio-ohjasteinen maakuntien itsehallinto?

Unto Murto
kunnanjohtaja/Savottapäällikkö

 

Asukasluku:  1.737 asukkaan pohjalta.

Tunnuslukuja:

  • Kokonaismenot:19.755.182 euroa/laskua v. 2016 talousarvion muutettuun talousarvion kokonaismenoihin -2,4%
  • Kokonaistulot: talousarviolaina mukaan lukien 19.716.261 euroa, josta laskua

-736.887 euroa eli 3,6% vuoden 2016 alkuperäiseen talousarvioon

  • Investoinnit/Menot: 1.537.800 euroa – Tulot: 553.250 euroa= Netto 984.550 euroa.

 

Tulovero%: 21,0% 1.1.2015 alkaen (v.2014 20,0%) + lisätuloja 184.600 euroa

Verotulot:       5.518.000 euroa/Verotulojen vähennystä: - 228.000 euroa/-4%

 

  • kunnallisvero 3.955.000 euroa
  • kiinteistövero 348.000 euroa:

**yleinen kiinteistöveroprosentti 0,93 % (entinen 0,80%)

**vakituinen asuinrakennus 0,50 % (entinen 0,50%)

**muu kuin vakituinen asuinrakennus (kesämökit) 1,05 % (entinen)

**rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 2,00 % (entinen)

**yleishyödyllisten yhteisöjen omistama rakennus ja  sen maapohja (KiinteistöveroL 13 a §) kiinteistövero-prosentti 0,00 % (entinen)

  • yhteisövero 1.215.000 euroa

Valtionosuudet: 8.265.758 euroa/leikkaus - 237.495€ eli – 2,7% vuoden 2016 tasosta                                         

 

Plussat:

 

-Kuntastrategia 2030-asiakirja: kunnanvaltuuston 140-vuotisjuhla-kokous 26.6.2014 § 27: toteuttaminen jatkuu

-Laajakaista Kaikille 2015-hanke: kunnassa päätökseen marraskuussa 2014, viisi runkoverkkoa+Kirkonkylä/Kunnan osuus 8%/218.668 euroa

”Meidän Verkko” osana Digi-Savoa.   Verkkoa hyödynnetään kunnan asukasmarkkinoinnissa: tonttien myynti alueilta Hiekkahäikkä, Jokisuunniemi, Karikko, keskusta ja kyläalueilta. Myyntituotto: 40.000 euroa

-Metsätilan myynti: 240.000 euroa

-Yhteisökoti Helmi ja Sydäntalo 55: hankkeet käyntiin Eastwood ja Kalakukko ry:n Leader-rahoituksella.  Nettomeno: 14.000 euroa

-Dynasty fo SQL-järjestelmä käyttöä jatketaan kaikissa hallintokunnissa

-Digitalisaation hyödyntäminen kunnan omassa palvelutuotannossa/ DigiSavo: 15.000 euroa

-Palvelutalo Lepola: kotihoidon lääke- ja pukuhuoneen kulunvalvonta 10.000 euroa

-USO4-verkostohankkeen 2017-2018 (Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen/Suomen Kuntaliiton ja FCG Oy) avulla selvitetään mm.

koulutuksen ja työpajojen (kunnan luottamushenkilöt, viranhaltijat ja työntekijät): tuotteistaminen, palvelujen järjestäminen uudella tavalla, kustannusten alentaminen, tulossa oleviin muutoksiin varautuminen Kuntalaki, maakuntalaki,  SoTe-laki, rahoituslaki, valinnanvapauslaki ja  sähköiset palvelut kuntalaisille  jne. Pienten kuntien kustannukset vv.2017-2018 yhteensä 8.000 euroa.

- Kunnan työllisyysstrategia 2014-2016 päivitetään ja Kelan sakkomaksut minimoidaan: vuonna 2016 varattu budjettiin 110.000 euroa, kunnan maksamat sakot ylittyvät 140.000 euroon. Kelalle siirtyy 1.1.2017 alkaen perustoimeentulotuki kunnasta.  Työllistämiseen varattu 123.784€.

- matkailun Master Plan 2025-2018: mahdollisuudet esim. luontomatkailu/retkeily paranee Paljakan avulla.  Suomen valtio maksaa kunnalle rauhoituskorvausta (Kiparinvuori) 88.000 euroa ja kahden määräalan (Paljakka ja Pieni-Mäkelä) kaupasta 303.000 euroa. Lisätuloja kunnalle

87.740 euroa ja 237.000 euroa.

Kunnan investointiohjelma: nettomenot 1.007.550 euroa/hankkeilla asetettu ulkopuolisen rahoituksen ehto: OKM, Ara, Avi, Ray, Ely/EAKR, Vesihuoltoliitto ry jne.

- paloasema: uusi paloasema valmistuu 31.7.2017.  Vuoden 2017 määrärahavaraus 800.000 euroa

- Karinkosken sillan kunnostus: 35.000 euroa

- Kirjaston katto kuntoon: 5.000 euroa

- Aurinkoenergian talteenotto/Hinku-hanke 25.000 euroa

- Monitoimihallin piha-alueen asfaltointi: 27.000 euroa

- Vanhan oppilasruokalan muuttaminen opetuskäyttöön: 70.000 euroa

- Katuverkon valaistus/Varpiolan valaistussuunnitelman mukaa 25.000 euroa

- oppilasasuntolan piha-alueen asfaltonti: 16.000 euroa

-Kirkonkylän vedenkäsittelylaitoksen alavesisäiliön suoja-aita: 6.000 euroa

-palveluyksikkö Päivänsinen lattia: 100.000 euroa/selvitettävä valvonta ja vastuukysymykset muovimaton laitosta

-Palvelutalo Lepolan autotallin muutos monitoimitilaksi: 60.000 euroa tehdään erillisrahoituksella. Vanhus-ja hoivapalvelujen rakennemuutok-sen edellyttämät tilahankkeet saadaan toteutettua valmiiksi ja raken- nusmuutosta toteutetaan suunnitellusti: Ikäpoliittinen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 2015-2016/ henkilöstön mitoitus

-Urheilukentän peruskorjauksen suunnittelu: 20.000 euroa

-Palveluiden taso ja laajuus saadaan pääosin säilytettyä hyvänä ja monipuolisena

-Hyvän arjen kunnasta pidetään kiinni

Miinukset: Kunnan tulorakenne 2017-2019

-Vuoden 2017 Siirtymäkauden TA: alijäämäinen – 995.808 euroa ja se katetaan kunnan taseeseen kertyneellä ylijäämällä + 4.973.469 euroa (KuntaL § 110).  Vuoden 2016 tulosarviointi: - 2.400.000 euroa.

Tämän jälkeen taseeseen jää vielä 2.573.469 euroa, josta vuoden 2017 alijäämä -995.080 euroa katetaan.  Jää +1.577.661 euroa.

Verotulot: 5.518.000 euroa/Verotulojen vähennystä: - 228.000 euroa/-4%

Valtionosuudet 8.265.758 euroa/laskua v.2016 – 237.495 euroa eli 2,7%

-Valtionosuusuudistuksessa Rautavaaran kunnan valtionosuusmäärä

alenee -668.416 euroa eli 369 euroa/asukas.  Leikkaus toteutuu vv.2015-2020 ja on 50 euroa/asukas/vuosi.   Kunta on sijaluvulla 9 leikkauksen

määrällä.  Vaikutus kunnan tuloveroprosenttiin olisi: 3,7%.

-Tuloverotuksen tasoa ja kiinteistöverotuksen tasoa, joudutaan vv. 2018-2019 nostamaan ja verotuksen taso on sen jälkeenkin kilpailukykyinen

- Vuosikate + 70.951 euroa, ei kata poistoja eikä rahoitusta jää investointien rahoittamiseen eli talousarvio ei ole tasapainossa

- Vuonna 2016 TA-lainaa: 13.744.400 euroa/8.116 euroa/asukas

-  Vuonna 2017 TA-lainaa otetaan 2.400.000 euroa/lainasalkku kasvaa

   8.415 euroa/asukas

-Rautavaaran kunnan Talouden tasapainottamisohjelman työ jatkuu vuosina 2017-2020:

* kunnan tulorakenteen analysointi, 

* ict- ja mobiiliteknologian hyödyntäminen kunnan palvelutuotannossa,

* SoTe-uudistuksen valmistelut PoSoTeen ja maakuntahallintoon

* kunnan uusi luottamushenkilöorganisaatio 1.6.2017: kunnan uusi hallintosääntö

*kunnan henkilöstömitoitus tehdään 31.5.2017 mennessä

-Kunnan omaisuutta joudutaan realisoimaan talouden tasapainottamiseksi eikä investointien omarahoitusosuuteen ole kohdentaa varoja, jolloin kunnan lainakanta kasvaa edelleen

-Nyt tehtävät rakenteelliset ratkaisut eivät ole suoraan riittäviä tulevia taloussuunnitelmavuosia ajatellen, eli talouden tasapainotus saadaan tässä esityksessä esitettävillä keinoilla vasta alkuun ja työ on vielä kesken.

 

RAUTAVAARAN TIETOVERKKO-OSUUSKUNNAN (RTVO) VAIKUTUS KUNNAN TALOUTEEN                         

Kunnan saatavat Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalta (RTVO) ovat yhteensä 3.918.563,81€ eli varsinaiset saamiset ja takausvastuut (ns. Safe Harbour-maksut) ovat 3.386.139,85€ + pääomalaina saatava (viimesijaista) ja sen korot ovat yhteensä 532.423,96€. 

Kunnanhallitus päätti kokouksessa nro 4/21.3.2016 §:ssä 65 kirjata Luottotappioksi vuoden 2015 kirjanpitoon Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle myönnetyn 500.000€.n pääomalainan.  Käytännössä tämä pääomalainasaatava leikataan nollaan euroon yritys-saneerausohjelma/selvitysmies, asianaja Markku Savolainen.

Tämä RTVO:lle myönnetty 500.000€ pääomalainan kirjaaminen luottotappioksi rahoituskuluihin heikensi kunnan tuloslaskelman vuosikatetta erittäin merkittävästi.  Kunnan vuoden 2015 tilinpäätös painui alijäämäiseksi:-108.609€:a. (Näistä tarkemmin Tarkastuslauta-kunnan Arviokertomus 2015 sivut 8-9/kunnanvaltuusto kokouksessa nro 3/29.06.2016 § 21).

RTVO:n vaikutus kunnan vuoden 2016 Talousarvioon ja muut menot

- Rautavaaran kunnan v. 2016 talousarvion Tuloslaskemassa Korkotuloista poistettiin RTVO:n osuus 70.000€:a.

- Rautavaaran kunnan saamisista ja takausvastuista 3.918.563,81€  tästä kaksi takaus-                               

  vastuulainaa yhteensä 1.800.000€:a erääntyivät maksettavaksi Handelsbankenille:                                      

  1.4.2016 yhteensä 1.133.646,07€ +korko ja 4.4.2016 yhteensä 678.060,52€ + korko.

Näitä kahta Handelsbankenille maksettavaa takausvelkaa varten, kunta joutui ottamaan 2.000.000€:n lyhytaikaisen lainan.  Tämä lyhytaikainen laina on maksettava takaisin erä

päivänä 15.12.2016.  Lisävaltuutus 1 milj.€:n talousarviolainan ottamiseen käsitellään kunnanvaltuustossa 19.12.2016.

RTVO:n vaikutus kunnan vuoden 2017 Talousarvioon:

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) velat Rautavaaran kunnalle 3.918.563,81€ käsitellään kunnan kirjanpidossa ja takaustappion 1,8 milj. €:n oikaisukirjaus tehdään siten, että se tulee taseeseen.  Asiasta olen pyytänyt lausunnon TALVEA Oy:ltä/Vastuutilintarkastaja Marko Paasovaaralta.

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

 

 

 

 

 

 

Rautavaaran kunta oli mukana Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS 2016) uudessa tutkimuksessa perusoikeuksien toteutumisesta syrjäkunnissa. Tutkimuksen tekivät: Juha Lavapuro, Tuomas Ojanen, Pauli Rautiainen ja Virve Valtonen.

Toteutuvatko perustuslaissa yhtäläisesti kaikille taatut perusoikeudet myös harvaanasutun maaseudun syrjäkylillä? Tämä uusin tutkimusjulkaisu pureutuu syrjäkuntien sivistyksellisiin ja sosiaalisiin perusoikeuksiin. Kriisikuntakriteerit ovat puutteellisia ja Sote-uudistus on tarpeen. Monet kuntien toteuttamisvastuulla olevat julkiset palvelut liittyvät ihmisten perusoikeuksien turvaamiseen, sillä perusoikeuksien toteuttaminen on Suomessa suurelta osin kutien tehtävä. Erityisesti tämä koskee perustuslain 16 §:n sivistyksellisiä ja 19 §:n sosiaalisia perusoikeuksia.

Pieni syntyvyys ja alhainen työllisyys ovat vaaran merkkejä

Kriisikuntien tunnistamiseen pelkästään taloudelliset mittarit eivät riitä. Pieni syntyvyys ja työikäisen väestön alhainen työllisyysaste ovat tärkeitä kriteerejä määritellä kriisikunta ja aloittaa kuntajakoselvitys. Tämän osoittaa Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijoiden toteuttama KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus “Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa”. Tutkimuksessa on selvitetty monipuolisesti oikeustieteen, tilastoanalyysien ja haastattelututkimuksen keinoin perustuslaissa turvattujen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista harvaanasutun maaseudun erityisolosuhteissa.

Kunnan syrjäisyys tai heikko taloustilanne eivät välttämättä tuota perusoikeusongelmia

Tutkimus purkaa luutuneita ajatustottumuksia ja myyttejä harvaan asutusta maaseudusta ja niiden kunnista. Palveluiden tuottamisongelmat eivät suoraan liity pitkiin etäisyyksiin tai keskity Lappiin ja Kainuuseen. Länsi-Suomessa valtatieverkon katvealueilla ihmisten sivistyksellisten ja sosiaalisten perusoikeuksien toteutuminen voi kangerrella Lappia enemmän.

Kunnan syrjäisyys tai heikko taloudellinen asema eivät sellaisenaan automaattisesti johda ongelmiin sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisessa. Ennakkoluulottoman ja viisaan päätöksenteon, yhteisöllisyyttä vahvistavan kumppanuusajattelun ja hyvien toimintamallien avulla perusoikeudet voidaan turvata yllättävän hyvin syrjäkunnissa. ”Julkisen vallan ja viime kädessä valtion tulee aktiivisesti taata perusoikeuksien toteutuminen koko maassa kunnan kokoon katsomatta”, korostavat tutkimusta johtaneet oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

Nykyinen sote-malli ruokkii eriarvoisuutta

Tutkimuksen mukaan nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapa on tullut tiensä päähän. Vaikka kuntakeskeinen malli ei ole vielä sinänsä johtanut merkittäviin perusoikeusloukkauksiin, se ei kuitenkaan enää kykene hillitsemään sosiaalisten oikeuksien toteutumisen eriarvoistumiskehitystä.

Tältä osin tutkimustulokset tukevat SoTe-uudistuksen tavoitetta siirtää sosiaali- ja terveys-palvelujen järjestäminen ja koordinointi nykyisiä huomattavasti laajemmille yksiköille.

Sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen vaatii riittävän laajan väestöpohjan.

Sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseen liittyy tutkimuksen perusteella samansuuntaisia ongelmia. Kunnan syrjäisyys heikentää merkittävästi varsinkin ammatillisen koulutuksen saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tapaan sivistyspalveluiden järjestämisvastuun tulisi osoittaa väestöpohjaltaan riittävän suurelle toimijalle. Nykytilanne vain kasvattaa sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen kannalta haitallista osaoptimointia ja sivistyspalveluiden toteuttamiseen osoitettujen taloudellisten voimavarojen tehotonta käyttöä.

Tulevaisuuden kunta SoTe- ja maakunta uudistukset

Tulevaisuuden kunta vastaa lähipalveluista. Rautavaaran kunnalle on tärkeää, että tekeillä olevassa maakuntalaissa turvataan tukipalvelujen järjestäminen: ruokahuolto, siivous, kiinteistöhuolto ja ict-asiat harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen kunnassa.

Tulevaan maakuntalakiin tuleekin selkeästi kirjata toimivalta ja tehtävät sekä rahoitus niin pitkälle, ettei tarvitse kohta ryhtyä keskustelemaan, mitä laki oikeasti tarkoittaa.

Valmistelussa oleva SoTe- ja maakuntahallinnon lakiuudistus käsittää 300 organisaatiota ja yli 220.000 hlöä. Nyt puretaan myös Aveja ja Elyjä, jotka perustettiin vuonna 2010.

Pelkästään SoTe-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Keinoina mm. lainsäädännön pakkopaidan purkaminen, palveluintegraatio, toiminnalliset muutokset ja sairaalaverkon supistaminen.

Posotetaan Pohjois-Savon maakuntauudistus maaliin, unohtamatta itse kuntalaisia ja läheisyysperiaatetta eli palvelut turvataan koko maakunnassa ja erityisesti Rautavaaralla.

Unto Murto
kunnanjohtaja

Julkaistu 29.6.2016