Toimintaympäristö muuttuu: SoTe-uudistus ja maakuntahallinto 1.1.2019

Vuoden 2016 puhutuin ja kiistellyin aihe Suomessa oli suuri Sote-uudistus. Se yhdistettynä maakuntahallinnon (18 maakuntaa) perustamiseen ja kaikkiin muihin suunniteltuihin uudistuksiin muuttaa koko kuntakenttää. Kuntien tehtäväkenttä supistuisi ja rahoituspohja  muuttuisi. Maakunnat ottaisivat yli puolet kuntien budjeteista ja niistä tulisi tietyllä tavalla uusia suurkuntia omine vaaleilla valittuine päätöksentekoelimineen tiukassa valtion ohjauksessa.

Keväällä 2015 maahan muodostettu uusi hallitus linjasi kansantalouden ja samalla julkistalouden kehitykselle uudet suuntaviivat. Julkisen talouden osalta on päämää-ränä tehdä hallituskauden aikana päätökset ja rakenteelliset uudistukset kestävyys-vajeen –10 mrd. € -poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmaan on sisällytetty viisi strategista tavoitetta (painopistealuetta), joissa on yhteensä 26 kärkihanketta. Ne muodostavat yhdessä rakenteellisten uudistusten, ns. reformien kanssa hallituksen muutosohjelman. Kärkihankkeet, valtion budjetti vuodelle 2016 sekä kilpailukykyä parantavat toimet muodostivat kokonaisuuden.

Yksi kolmesta reformista on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Hallitus on sopinut sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeimmistä aluejakoon ja sosiaali-terveydenhuollon järjestämiseen liittyvistä asioista. Linjausten tarkoituksena on luoda edellytykset kansantalouden kestävyysvajeen vähentämiseksi 3 miljardilla eurolla tarvittavalle kustannusten kasvun hidastamiselle vuoteen 2029 mennessä.

Vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy 18 maakunnalle, jotka vastaavat ko. palveluiden järjestämisestälain ja sen pohjalta tehdyn valtioneuvoston järjestämispäätöksen mukaisesti. Sote-palveluja johdetaan tulevaisuudessa yhtenä kokonaisuutena, palvelut yhdistetään asiakkaan näkökulmasta sujuvaksi hoito-ja palveluketjuksi peruspalveluista erityispalveluihin saakka. Näin saadaan aikaan vaikuttavimpia palveluita vähemmillä kustannuksilla.

Uuden lainsäädännön on määrä astua voimaan 1.1. 2019. Lailla luodaan uusi hallinnon rakenne sekä rahoituksen periaatteet. Aikataulu kokonaisuudessaan on haastava. Kuluvan kevään aikana valtioneuvoston tulisi saada aikaan lakiluonnokset mm. seuraavista aiheista:

  • sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki
  • maakuntalaki
  • järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki
  • maakuntien valtionosuuslaki
  • uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki ym

Lakikokonaisuus on erittäin monimutkainen. Lausuntokierrokselle kuntiin on määrä lähteä rahoituslain ennen kesälomia.

Kaksi muutakin reformia koskevat syvällisesti kuntia. Ne ovat nimeltään Tulevaisuuden kunta sekä Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen.

Tulevaisuuden kuntareformissa arvioidaan kuntien asemaa, kuntademokratian toimivuutta ja tehtävien muutosta itsehallintoalueiden perustamisen jälkeen. Erityisenä painopisteenä on kunnan yleiseen toimialaan kuuluvat elinvoimatehtävät. Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisreformissa vähennetään kuntien kustannuksia karsimalla lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita. Kehitetään palveluprosesseja ja edistetään kokeilukulttuuria.

Minulle ajatus Tulevaisuuden kunnasta on jo tässä vaiheessa kohtuullisen selkeä.

Kunta edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut säilyvät kunnassa.  Tästä syystä olemme investoineet vv.2011-2016  tarpeellisiin sosiaali- ja terveydenhuollon toimitiloihin: Hopeapaju, Päivänsine, Keskuskeittiö ja uusi Paloasema.

Kunta hoitaa luonnollisesti erikoislakien edellyttämät tehtävät, liittyen mm.opetukseen, maankäyttöön ja kaavoitukseen. Yhä tärkeämpään rooliin nousee kuntalaisten hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman kehittäminen. Molemmat sektorit on mainittu uuden Kuntalain 1 §:ssä. 

 

Kuntastrategia-2030-asiakirjasta


Kunnanvaltuusto hyväksyi 140-vuotisjuhlakokouksessa 26.08.2014 §:ssä 27

Rautavaaran kunnalle uuden Kuntastrategia-2030 asiakirjan.

Kunnan uusi Visio 2030: Eloa, iloa ja älyä.

= Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva,                           

                     luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä kunta.  

                

 Kunnan arvot:

                      Palveluhenkisyys, Osallisuus, Oikeudenmukaisuus ja Yhteisöllisyys.

 

Toimenpiteet kohdistettiin kunnan strategiatyössä:

                      - Elinvoima, Talous ja yhteistyö, Palvelut ja kuntalaiset, Johtaminen ja henkilöstö

 

Hyväksytty Kuntastrategia-2030- asiakirja  oli pohjana koko valtuustokautta koskevien tavoitteiden ja vuoden 2016 talousarvioon otettavien toiminnallisia tavoitteita laadittaessa. Hallintokunnat kohdistivat tavoitteet, toimenpiteet, mittarit ja tavoitetasot sekä vastuutahon asiakokonaisuuksiin: Elinvoima, Talous- ja yhteistyö, Palvelut ja kuntalaiset sekä Johtaminen ja henkilöstö.


Kuntastrategia-2030-asiakirjan tavoitteena on turvata ja kehittää lähipalveluita pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen olosuhteissa.  Kuntastrategiaa täydentävien eri sektorikohtaisten strategioiden laadinta ja päivitys toteutettiin vv. 2015 -2016.  Näin saatiin kuntaan toimenpideohjelmat, joita toteutetaan kunnan talousarvioprosessin kautta.

Nämä toimenpideohjelmat (erilliset strategia-asiakirjat) kunnan kehittämistyössä:

  • Rautavaaran kunnan koulutussuunnitelma vv.2014-2015
  • Kunnan tietohallintostrategia: laajakaistayhteyksien hyödyntäminen kunnassa
  • Rautavaaran kunnan Kiinteistöstrategia 2014-2024: ulkopuolisen rahoituksen hakeminen: OKM, Ara, AVI, RAY
  • Rautavaaran kunnan oma työllisyysstrategia 2014-2016
  • Ikääntymispoliittinen strategia ja palvelurakenteen kehittämisohjelma
  • Tasa-arvosuunnitelma: valmistelu aloitettiin v.2015, valmistuu v. 2017
  • Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
  • Kunnan Hyvinvointikertomus/osa kunnan tilinpäätöstä valmistuu 1.5.2017 mennessä
  • Rautavaaran Matkailun kehittämissuunnitelma 2015 (laati Jani Karjalainen)

 

RAUTAVAARA-SAVOTTA jatkui ja Kuntastrategia 2030-agendan työtä tehtiin USO3-verkostohankkeen työpajojen avulla. Tavoitteena turvata kuntalaisille hyvät kuntapalvelut: saatavuus ja saavutettavuus ( maassa PARAS-lait päättyivät 30.4.2014).  Palvelujen tuotannossa otettava käyttöön elämänkaarinäkökulma ja ennakoitavuus sekä pitkien etäisyyksien vaatimukset.

Palvelutarpeen (ikärakenteen muutos) ja palvelutarjonnan muutokset (eläköityminen) tulee kyetä ennakoimaan tasapainoisen ja hallittavan kehityksen turvaamiseksi (SoTen toteutus). Talousarviossa hyväksytään palveluittain kriittiset menestystekijät (asiat, joissa on ehdottomasti onnistuttava), niiden arviointikriteerit ja tavoitetasot talousarviovuodelle.  Tällä tavalla talousarvio toteuttaa vuositasolla suoraan valtuuston valitsemaa kuntastrategiaa ja etenemistä vision suuntaan.

 

RAUTAVAARA-SAVOTAssa kunnanhallitus hyväksyi kokouksessa nro 9/20.6.2011 §:ssä 162  Rautavaaran kunnan tietohallintostrategian.  VISIO 2025:

” Rautavaaran kunta on edelläkävijänä hyödyntämässä uusinta koeteltua ICT-teknologiaa Pohjois-Savon ja Euroopan Unionin alueella.”

 

Kunnan tietohallintostrategia on kunnan johtamisen työkalu niin luottamushenkilöille kuin viranhaltijoille ja työntekijöille. Siirtymistä sähköiseen asiankirjahallintoon vauhditettiin hankkimalla kesäkuussa 2013 kuntaan Dynasty-asianhallintaohjelma ja kaikille valtuuston jäsenille kannettavat mikrotietokoneet. Dynasty-koulutus henkilökunnalle alkoi kesäkuussa 2014 ja jatkui 2016. 

Kunnan peruspalvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä painopiste oli kustannustehokkaasti tuotetuissa lähipalveluissa.  Kehittämiskohteina on uusien palvelutuotantotapojen ja yrittäjyyden edellytysten luominen ja edelleen kehittäminen, alueelliset ja seudulliset ratkaisut sekä lähikuntien keskinäinen yhteistyö.

Kunnanjohtajan talousanalyysi tunnuslukujen kautta:

Kunnanvaltuuston toimikaudella vv. 2013-2016 tapahtui kunnallishallinnossa monia uudistuksia.  Tässä kunnanjohtajan katsauksessa analysoin näitä vuosia kunnan taloustilanteen kautta valtioneuvoston asetuksen kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista (172/2007 eli Puitelain § 9) mukaisesti:

Keskeisiä kunnan talouden raja-arvoja ovat puitelain 9 §:n ja sitä täydentyvän asetuk-sen mukaan kuusi (6): kertynyt alijäämä, vuosikate, tuloveroprosentti, kunnan lainamäärä, omavaraisuusaste ja kunnan suhteellinen velkaantuneisuus.

Rautavaaran kunnan asukasmäärä:

  • 31.12.2016 oli 1 723 asukasta
  • 12.2015 oli 1 737 asukasta
  • 12.2014 oli 1 769 asukasta
  • 12.2013 oli 1 784 asukasta.

 

Kunnan asukasluku väheni vuonna 2016 - 14 henkilöllä (0,8%). Asukkaita 1,7 maakm2.

Kunnan työttömyysprosentti vaihteli vuonna 2016 13,6%-18,4 %.  Huoltosuhde 72,9. Huoltosuhde kertoo kuinka monta työtöntä ja työvoiman ulkopuolella olevaa on yhtä työllistä kohti. Koska tulevina vuosina 2016 - 2018 on tiedossa kunnille suuria  lainsäädännöllisiä velvoitteita on tarkka taloudenpito edelleen tarpeen.  Kunnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota lainamäärän kehitykseen ja suhteelliseen velkaantuneisuuteen.

Vuoden 2016 tilinpäätös on alijäämäinen 228 427€. Vuoden 2015 tilinpäätös oli ali- jäämäinen 108 609€. Vuoden 2014 tilinpäätös oli ylijäämäinen 561 456€. Vuoden 2013 tilinpäätös oli 431 488 € ylijäämäinen. Vuoden 2012 tilinpäätös oli 376 882 € ylijäämäinen. Vuoden 2011 tilinpäätös oli 842 482 € ylijäämäinen. Vuoden 2010 tilinpäätös oli 1 515 188 euroa ylijäämäinen. Vuonna 2009 tilikauden tulos oli ylijäämäinen 969 975 euroa.

Mielestäni kunnan taseen vahvistuminen on varmasti viime vuosien  positiivisista eli hyvistä uutisista kaikkein parasta.  Pidän vuoden 2016 tilinpäätöstä edelleen erittäin hyvänä näissä muutosolosuhteissa.

 

Kunnan tuloslaskelman vuosikate 2016 oli 917 858€ eli 534€/asukas.

Vuosikatteella katettiin poistot 99,1:sti.  Asukaluku 1 718.

Kunnan tuloslaskelman vuosikate 2015 oli 798 359€ eli 461€/asukas.

Vuosikatteella katettiin poistot 88€:sti. Asukasluku 1 733.

Kunnan tuloslaskelman vuosikate 2014 oli 1 349 937€  eli 763€/asukas.  Vuosikatteella katettiin poistot 167,9%:sti. Asukasluku 1 769.

Kunnan tuloslaskelman vuosikate 2013 oli 1 280 548€ eli 718€/asukas.  Vuosikatteella katettiin poistot 142,2  %:sti. Asukasluku: 1 784.

Kunnan tuloslaskelman vuosikate 2012 oli 934 551€ eli 515€/asukas.  Vuosikatteella katettiin poistot 167,6  %:sti. Asukasluku: 1 814.

Kunnan tuloslaskelman vuosikate 2011 oli 1 255 038€ eli 679€/asukas. Vuosikatteella katettiin poistot 304,2 %:sti. Asukasluku: 1 848.

Vuoden 2010 vuosikate oli 1 953 027€ eli 1 043€/asukas.  Vuosikatteella kyettiin kattamaan poistot 446,1 %:sti. Asukasluku: 1 872.

Vuoden 2009 vuosikate oli 1 421 279€ eli 741€/asukas.  Vuosikatteella kyettiin kattamaan poistot 314,9 %:sti.  Asukasluku 1 918.

Kuntamme tuloveroprosentti oli vuodet  2008-2014 20,00 %.  Efektiivinen vero-aste vuonna 2016 oli 12,2%, vuonna 2015 13,09% , vuonna 2014 11,93% ja vuonna 2013 11,83% (kuvaa maksettavan tuloveron ja veronalaisen tulon suhdetta).

 

Koko maan tulovero 19,38% ja efektiivinen veroaste 14.30 %. Vuoden 2015 tulovero% nostettiin 21,0%:iin (kunnanvaltuusto nro 6/17.11.2014 § 45).

Kunnan lainamäärät vv. 2009-2016:

  • vuonna 2016/13 744 000€
  • vuonna 2015/10 930 000€
  • vuonna 2014/8 303 000€
  • vuonna 2013/5 476 000€
  • vuonna 2012/4 776 000€
  • vuonna 2011/4 890 005€
  • vuonna 2010/3 992 998€
  • vuonna 2009/5 346 000€

 

Lainakanta/asukas vv. 2009-2016:

  • vuonna 2016/8 000€/asukas
  • vuonna 2015/6 306€/asukas
  • vuonna 2014/4 693€/asukas
  • vuonna 2013/3 069€/asukas
  • vuonna 2012/2 633€/asukas
  • vuonna 2011/646€/asukas
  • vuonna 2010/2 133€/asukas
  • vuonna 2009/2 787€/asukas

 

Kunnan omavaraisuusaste vv.2009-2015:

  • vuonna 2016/45,4%
  • vuonna 2015/51,0%
  • vuonna 2014/57,0%
  • vuonna 2013/63,0%
  • vuonna 2012/65,0%
  • vuonna 2011/63,9%
  • vuonna 2010/67,6%
  • vuonna 2009/59,5%

 

Huom! Kunnan omavaraisuusasteen ollessa alle 50 prosenttia merkitsee se suurta velkarasitetta.

 

Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus-%:

  • vuonna 2016/93,7%
  • vuonna 2015/74,9%
  • vuonna 2014/59,8%
  • vuonna 2013/47,3%
  • vuonna 2012/43,1%
  • vuonna 2011/43,6%
  • vuonna 2010/35,6%
  • vuonna 2009/46,7%.

Huom! Suhteellinen velkaantuneisuus kertoo, mitä pienempi suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella.

 

Tulojen kehityksestä: (verrattuna TP-2015)

 

Talousarvioon tehtiin vuoden aikana 700 000 euron muutos ylöspäin erikoissairaanhoidon tulosalueelle. Myös verotulokohdalle tehtiin 320 000 euron tuloarvion muutos alaspäin. Tilikauden aikana tehtiin myös merkittävä 1 792 898 euron talousarviomuutos satunnaisiin kuluihin, jolla varauduttiin kirjaamaan alas kunnan vastuut RTVO:an liittyen. Myöhemmin satunnaisten kulujen 1 792 898 euron talousarviomuutos osoittautui tarpeettomaksi,  RTVO:n yrityssaneerauksen maksuohjelma vahvistettiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa 20.12.2016 ja Rautavaaran kunnan saamiset RTVO:lta yhteensä 3 386 139,85€ + pääomalainasaaminen 532 423,96€, joka alaskirjattiin vuoden 2015 tilinpäätöksessä, käsitellään kunnan taseessa saamisina seuraavasti:

  • vuoden 2016 taseessa lyhytaikaisissa saaminen  RTVO:lta: 349 714,80€
  • vuoden 2016 taseessa on  pitkäaikaiset saamiset RTVO:lta: 3 036 425,05€ (25 maksuaika).

 

Vuosikate ja tulos ovat merkittävästi parempia kuin muutettu talousarvio. Vuosikatetta ja vuoden tulokseen vaikuttivat erityisesti seuraavat: 

  • toimintatuottojen kertymä ylittyi 239 070€
  • toimintamenot alittuivat  864 699€
  • verotulojen kertymä alittui - 69 599  € (kunnan tulovero% 21,0)
  • kiinteistövero ylittyi + 35 202€: keväällä 2016 kuntaan laadittiin kiinteistörekisteri, otettiin käyttöön kiinteistöohjelma, jolla saatiin yhteydet kuntoon väestörekisterikeskukseen ja verohallintoon
  • valtionosuudet ylittyi + 44 695€
  • rahoitustuottojen kertymä ylittyi + 288 945€

 

Menojen kehityksestä:

Käyttömenojen netto (Toimintakate) oli vuonna 2016 13 408 332€,  vuonna 2015 – 12 847 330€, vuonna 2014 – 12 698 366€, vuonna 2013 – 12 010 411€, vuonna 2012 11 671 594€,  vuonna 2011 -11 348 393€, vuonna 2010 – 10 885 961€ ja  vuonna 2009 tilinpäätöksessä – 11 001 129€.

 

Toimintakulut kasvoivat:

  • vuodesta 2015 + 322 058€/2,0%
  • vuodesta 2014 + 290 879€/1,9%
  • vuodesta 2013 + 745 868€/5,1%
  • vuodesta 2012 + 488 165€/3,4%
  • vuodesta 2011 + 322 277€/2,3 %

 

Henkilöstökulut lisääntyivät:

  • vuodesta 2015 + 50 976€/0,7%
  • vuodesta 2014 + 242 757€/3,6%
  • vuodesta 2013 + 485 603€/7,9%. Selittäjänä Ilona Oy:n toiminta siirtyi kunnalle, 
  • vuodesta 2012 + 205 068€/3,4%
  • vuodesta 2011 – 447 972€/6,9%.  Selittäjänä 11 henkilön siirtyminen 1.1.2012 alkaen KYSTERIn palvelukseen.

 

Palvelujen ostot:

  • lisääntyivät vuodesta 2015 + 210 234€/3,0%
  • lisääntyivät vuodesta 2014 + 117 622€/1,7%
  • vähenivät vuodesta 2013 – 45 758€/-0,7%
  • lisääntyivät vuodesta 2012 + 184 491€/2,7%
  • lisääntyivät vuodesta 2011 + 997 689€/17,4%

 

Toimintakate (= toimintakulujen ja toimintatulojen erotus, joka katetaan verotuloilla, valtionosuuksilla ja muilla tuloilla)

  • pieni vuonna 2016 + 561 002€/4,4€
  • kasvoi vuonna 2015 + 148 964€/1,2%
  • vuonna 2014 + 687 955€/5,7%
  • vuonna 2013 + 338 817€/3,9%
  • vuonna 2012 + 323 201€/2,8 %


Yhteensä
:

Tuloslaskelman vuosikate/asukas:

  • vuonna 2016: 917 858€ eli 534€/asukas
  • vuonna 2015: 798 359€ eli 461€/asukas
  • vuonna 2014: 1 349 937€ eli 763€/asukas
  • vuonna 2013: 1 280 548€ eli 718€/asukas
  • vuonna 2012: 551€ eli 515€/asukas
  • vuonna 2011: 255 038€ eli 679€/asukas
  • vuonna 2010: 953 027€ eli 1 043€/asukas
  • vuonna 2009: 421 279€ eli 741€/asukas

 

Vuosikatteella kyettiin kattamaan poistot%:

  • vuonna 2016: 99,1%:sti
  • vuonna 2015: 88,0%:sti
  • vuonna 2014: 167,9%:sti
  • vuonna 2013: 142,2%:sti
  • vuonna 2012: 167,6%:sti
  • vuonna 2011: 304,2%:sti
  • vuonna 2010: 446,1%:sti
  • vuonna 2009: 314,9%:sti

 

Tilikauden tulos €:

  • vuonna 2016/ - 288 427€
  • vuonna 2015/ - 108 609€
  • vuonna 2014/ + 561 456€
  • vuonna 2013/ + 376 882€
  • vuonna 2012/ + 882€ 
  • vuonna 2011/ + 842 482€
  • vuonna 2010/ + 515 188€
  • vuonna 2009/ + 969 975€

 

Maksuvalmius eli kassan riittävyys pv:

  • vuonna 2016/40 pv
  • vuonna 2015/42 pv
  • vuonna 2014/28 pv
  • vuonna 2013/35 pv
  • vuonna 2012/34 pv
  • vuonna 2011/57 pv
  • vuonna 2010/51 pv
  • vuonna 2009/47 pv


Investoinnin tulorahoitus%:

  • vuonna 2016/ 50,3%
  • vuonna 2015/ 25,1 %
  • vuonna 2014/ 62,9%
  • vuonna 2013/ 70,8%
  • vuonna 2012/ 38,2%
  • vuonna 2011/ 54,3%

 

Pääomamenojen tulorahoitus%:

  • vuonna 2016/30,5%
  • vuonna 2015/19,7%
  • vuonna 2014/25,4 %
  • vuonna 2013/39,2%
  • vuonna 2012/26,3%
  • vuonna 2011/35,4%

 

RAUTAVAARA-SAVOTAssa kunnan talouden vakaana pitäminen on priorisoitu strategian tärkeimmäksi menestystekijäksi. Silloin kun talous on kunnossa, voimme parhaiten kehittää kuntaa. Jatkossakin kunnan palvelutuotantoa on tehostettava ja palvelujen kapasiteetin käyttöaste on nostettava. Tehottomia palvelurakenteita on karsittava ja tyhjillään olevia kiinteistöjä on nopeasti myytävä, vuokrattava tai purettava. 

Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa nro 7/15.12.2014 §:ssä 53 Rautavaaran kunnan kiinteistöstrategian 2014-2024. Tämä on kunnan ensimmäinen kokonaisvaltainen kiinteistöjen kuntokartoitus ja sitä toteutetaan vuosittain valtuuston hyväksymän talousarvion investointiosaan varatuilla määrärahoilla.

 

Arvio kiinteistöjen kunnostamisvelasta on 6,6 miljoonaa euroa, josta asuntojen osuus on 4,4 miljoonaa euroa. Yhteensä 23:sta  kunnan omistamasta kiinteistöstä/ulkopuoliset konsultit Insinööritoimisto Savon Controlteam Oy, ISS Proko Oy ja MittaVat Oy tekivät vv.2013-2014 kuntoarviot ml. eläinlääkäritalo, oppilasruokala, ylä-aste ja lukio, paloasema, Rautaharju, Monitoimitalo, Keskustan ala-aste, terveysasema ja Virasto-talo/tekninen osasto.

Kunnan investointimenot  v. 2016(netto) olivat yhteensä 1 822 798€  ja mitä tällä summalla saimme aikaan/suurimmat  rakennushankkeet:

  • kulunvalvonta                                                             14 956€
  • Oppilasasuntolan korjaus                                           71 759€
  • Keskuskeittiö ja ruokasalin rakentaminen                   520€
  • Karinkosken sillan kunnostaminen                              898€
  • katuverkon peruskorjausta ja päällystäminen             197€
  • katuverkko/valaistuksen rakentaminen                       910€
  • Harjutien valumavesien suunnittelu                             896€
  • Urheilun kentän peruskorjauksensuunnittelu              258€
  • Oppilasasuntolan piha-alue ja salaojitus                     630€
  • Paloaseman rakentaminen                                          217 710€
  • Monitoimitalon sadevesijärjestelmä                              308€
  • Monitoimitalon ilmanvaihdon kunnostaminen               129€
  • Yläasteen oppilas asuntolan/salaojitus                        897€
  • Kirjaston vuotavan katon korjaus                                 278€
  • Viemäriverkoston uusiminen                                        214€
  • Hiekkahäikän vesihuolto                                              983€

 

Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutostyö, joka hyväksyttiin valtuustossa 16.12.2013.  Tonttien hinnat ovat 2 €/m2 ja vesihuoltoliittymät erikseen.  Kaavoittajana toimi FCG Oy. Hiekkahäikän alue on yksi moduli viidestä Paljakan alueen kehittämistyössä.  Kunta pitää erittäin tärkeänä, että aikaisemmin tehdyt mittavat investoinnit  (700 000€) Paljakan alueelle/Kiparin alueelle eivät saa mennä hukkaan. 

 

Muut Paljakan alueen kehittämistyön modulit/osatekijät ovat:

  • moottorikelkkareitti Tahkolta Kiparin vuorelle: otettiin vastaan 27.10.2013 ja kuului MoVira-hankkeeseen, joka päättyi 31.12.2014
  • vuonna 2011 Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan (RTVO) rakentama nopea 100 Mb/s valokuituyhteys Kangaslahti-Suojärvi, kunnan kustannusosuus 49 222€ (alv 0%).
  • Rautavaaran Lentokeskus/Kuopion ilmailukeskus: Lentokeskuksen kehittäminen
  • luonnonsuojelu/retkeilyalue eli Metso-hanke 2014: Kiparin luonnonkelkkaränni, sen kastelulaitteet ja valopylväät eli koko mäkialue on siivottu vv.2012-2014.

 

Kunta osallistui Rakenna ja Asu-messuille helmikuussa 2016 Kuopion hallilla.  Kunnan osastolla oli huikea kävijämäärä yli 100. Kaikille osastolla käynneille annettiin Rautavaaran Kotileipomon (Jaakko Kärki) tekemä pieni Messuleipä ja kunnan avainperä sloganilla: Eloa, Iloa ja Älyä.

Kunta markkinoi messuilla mm.:

  • Paljakan aluetta: Hiekkahäikän vapaa-ajan tontteja puhtaan Ala-Keyrityn järven rannalla, Lentokeskusta
  • lukiota ja nopeaa valokaapelia 100Mb/s (RTVO)
  • luontomatkailu- ja majoituspalveluja: Tiilikanjärven kansallispuisto, Aittarinne, Metsäkartano ja hotelli-ravintola Tiilikka
  • kaikenlaista maa- ja vesirakentamista: Varpaisjärven Maansiirto ja Vesitekniikka Oy ja maanrakennusurakointia.

RTVO:n vaikutus Rautavaaran kunnan kunnan tilinpäätöksiin 2015-2041

Kunnanvaltuusto myönsi 12.6.2014 Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle 500 000€:n ja 1 000 000€:n tavalliset lainat sekä 500 000€:n pääomalainan. Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) hakeutui 8.2.2016 yrityssaneeraukseen ja Pohjois-Savon käräjäoikeus päätti 18.2.2016, että RTVO:n saneerausmenettely aloitetaan. Selvittäjäksi määrättiin asianajaja Markku Savolainen. Hänen tuli laatia yhteistyössä velkojien kanssa ehdotus RTVO:n saneerausohjelmaksi käräjäoikeudelle 24.5.2016 mennessä. Pohjois-Savon käräjäoikeus vahvisti 20.12.2016 Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan yrityssaneerausohjelman vuosille 2016-2041. Rautavaaran kunnan saamiset ja takausvastuut RTVO:lta ovat hetkellä yhteensä 3 386 139,85€. Tästä kaksi takausvastuulainaa yhteensä 1,8 milj.€ erääntyivät pankille maksettavaksi: 1.4.2016/1 133 646,07€ + korko ja 4.4.2016/678 060,52€.

Kunnanhallitus päätti kokouksessa nro 4/21.03.2016 §:ssä 65 kirjata luottotappioksi vuoden 2015 kirjanpitoon Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle myönnetyn 500 000€:n pääomalainan. Käytännössä tämä pääomalainasaatava leikkautuu nollaan yrityssaneerauksessa ja maksetaan kunnalle viimeksi. Velan määrä on 532 423,96€. Tämä RTVO:lle myönnetyn 500 000 euron pääomalainan kirjaaminen luottotappioksi rahoituskuluihin heikensi tuloslaskelman vuosikatetta ja vuoden 2015 tulosta erittäin merkittävästi. Kunnan vuoden 2015 tilinpäätöksessä tilikauden tulos oli alijäämäinen 108 609€. Vuonna 2015 alijäämäinen tulos 108 609 €:a pienensi taseen kumulatiivisen ylijäämän 4 973 469 €:oon.

Vuoden 2016 tilinpäätöksessä Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnan saamiset kunnalle on kirjattu kunnan taseeseen saamisina Pohjois-Savon käräjäoikeuden 20.12.2016 hyväksymän 13.10.2016 päivätyn yrityssaneerausohjelman mukaisesti. 

Keväästä 2017 tulee kuntien kannalta jännittävä. 9.4.2017 on esimmäiset kevään kuntavaalit, eduskunta käsittelee sote- ja maakuntauudistuksia ja 1.7.2017 pitäisi alkaa maakuntien väliaikaishallinnon. Aikataulu on kiireellinen, sillä 1.1.2019 pitäisi sote-järjestelyjen olla valmiina ja toiminnassa. Tuolloin mm. yli 220 000 kuntien ja kuntayhtymien työntekijää vaihtaa työnantajaa POSOTEen ja maakuntahallintoon.

Suomen kunnat ovat suuren muutoksen edessä, mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu suunnitellusti. Muutos on taloudellisilta mittasuhteiltaan valtava ja sisältää uhkia mm. kiinteistöjen käytön ja arvon osalta. Rautavaaralla päämääränä on tehdä työtä ja päätöksiä kuntalaisten etua katsoen. Toivon uusien luottamushenkilöiden olevan muutoksen tekemisessä aktiivisesti mukana siten, että kunnan elinvoima ja lähipalvelut sekä tukipalvelut voidaan turvata. Tästä matka jatkuu kohti Tulevaisuuden kuntaa.

Kunnan väestön kehitys:

Väestö

2012

2013

2014 

2015

2016

Muutos 15/16

0 – 6 vuotiaat

59

93

80

71

66

-5

7 – 15 vuotiaat

143

125

128

136

134 

-2

16 – 19 vuotiaat

66

39

48

42

48

+6

20 – 64 vuotiaat

959

932

899

871

852

-19

65+ vuotiaat

586

595

613

617

623

+6

 

 

 

 

 

 

 

Yhteensä

1 813

1 784

1 768

1 737

1 723

-14

 

 TULOSLASKELMA (1 000 €)

TP 2015

TP 2016

Toimintatuotot

2 917

2 668

Toimintakulut

-15 764

-16 086

Toimintakate

-12 847

-13 408

Verotulot

5 513

5 360

Valtionosuudet

8 358

8 548

Rahoitustuotot ja –kulut

             -225

422

Vuosikate

798

918

Poistot ja arvonalentumiset

-907

-1 007

Tilikauden tulos

-109

-288

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

-109

-288

 

 

 

TULOSLASKELMAN

TUNNUSLUVUT

TP 2015

TP 2016

Toimintatuotot/Toimintakulut, %

18,5

16,6

Vuosikate/poistot, %

88

91,1

Vuosikate, €/asukas

461

534

Asukasmäärä vuoden lopussa

1 733

1 718

 

 

 

RAHOITUSLASKELMAN

TUNNUSLUVUT

TP 2015

TP 2016

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuo- delta, 1000 €

-6 133

-6 199

Investointien tulorahoitus, %

25,1

50,3

Lainanhoitokate

0,9

0,8

Kassan riittävyys, pv

42

40

 

 

 

TASEEN TUNNUSLUVUT

TP 2015

TP 2016

Omavaraisuusaste, %

51,0

45,4

Suhteellinen velkaantuneisuus, %

74,9

93,7

Kertynyt ylijäämä (1000 €)

4 973

4 685

Kertynyt ylijäämä/asukas (€)

2 870

2 727

Lainakanta 31.12., 1000 €

10 930

13 744

Lainakanta 31.12., €/asukas

6 306

8 000

Lainasaamiset, 1000 €

1 535

185

Asukasmäärä 31.12.

1 733

1 718

 

 

Esitän kiitokset yhteistyöstä ja työpanoksesta Rautavaaran kunnan koko henkilökunnalle ja luottamushenkilöille sekä kaikille kuntalaisille ja kuntamme yhteistyökumppaneille vuodesta 2016.

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100

sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa

Rautavaaran kunta oli mukana Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS 2016) uudessa tutkimuksessa perusoikeuksien toteutumisesta syrjäkunnissa. Tutkimuksen tekivät: Juha Lavapuro, Tuomas Ojanen, Pauli Rautiainen ja Virve Valtonen.

Toteutuvatko perustuslaissa yhtäläisesti kaikille taatut perusoikeudet myös harvaanasutun maaseudun syrjäkylillä? Tämä uusin tutkimusjulkaisu pureutuu syrjäkuntien sivistyksellisiin ja sosiaalisiin perusoikeuksiin. Kriisikuntakriteerit ovat puutteellisia ja Sote-uudistus on tarpeen. Monet kuntien toteuttamisvastuulla olevat julkiset palvelut liittyvät ihmisten perusoikeuksien turvaamiseen, sillä perusoikeuksien toteuttaminen on Suomessa suurelta osin kutien tehtävä.  Erityisesti tämä koskee perustuslain 16 §:n sivistyksellisiä ja 19 §:n sosiaalisia perusoikeuksia.

Pieni syntyvyys ja alhainen työllisyys ovat vaaran merkkejä

Kriisikuntien tunnistamiseen pelkästään taloudelliset mittarit eivät riitä. Pieni syntyvyys ja työikäisen väestön alhainen työllisyysaste ovat tärkeitä kriteerejä määritellä kriisikunta ja aloittaa kuntajakoselvitys.

Tämän osoittaa Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijoiden toteuttama KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus “Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa”. Tutkimuksessa on selvitetty monipuolisesti oikeustieteen, tilastoanalyysien ja haastattelututkimuksen keinoin perustuslaissa turvattujen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista harvaanasutun maaseudun erityisolosuhteissa.

Kunnan syrjäisyys tai heikko taloustilanne eivät välttämättä tuota perusoikeuson-gelmia

Tutkimus purkaa luutuneita ajatustottumuksia ja myyttejä harvaan asutusta maaseudusta ja niiden kunnista. Palveluiden tuottamisongelmat eivät suoraan liity pitkiin etäisyyksiin tai keskity Lappiin ja Kainuuseen. Länsi-Suomessa valtatieverkon katvealueilla ihmisten sivistyksellisten ja sosiaalisten perusoikeuksien toteutuminen voi kangerrella Lappia enemmän.

Kunnan syrjäisyys tai heikko taloudellinen asema eivät sellaisenaan automaattisesti johda ongelmiin sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisessa. Ennakkoluulottoman ja viisaan päätöksenteon, yhteisöllisyyttä vahvistavan kumppanuusajattelun ja hyvien toimintamallien avulla perusoikeudet voidaan turvata yllättävän hyvin syrjäkunnissa. ”Julkisen vallan ja viime kädessä valtion tulee aktiivisesti taata perusoikeuksien toteutuminen koko maassa kunnan kokoon katsomatta”, korostavat tutkimusta johtaneet oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

Nykyinen sote-malli ruokkii eriarvoisuutta

Tutkimuksen mukaan nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapa on tullut tiensä päähän. Vaikka kuntakeskeinen malli ei ole vielä sinänsä johtanut merkittäviin perusoikeusloukkauksiin, se ei kuitenkaan enää kykene hillitsemään sosiaalisten oikeuksien toteutumisen eriarvoistumiskehitystä.

Tältä osin tutkimustulokset tukevat SoTe-uudistuksen tavoitetta siirtää sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja koordinointi nykyisiä huomattavasti laajemmille yksiköille.

Sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen vaatii riittävän laajan väestöpohjan.

Sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseen liittyy tutkimuksen perusteella samansuuntaisia ongelmia. Kunnan syrjäisyys heikentää merkittävästi varsinkin ammatillisen koulutuksen saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tapaan sivistyspalveluiden järjestämisvastuun tulisi osoittaa väestöpohjaltaan riittävän suurelle toimijalle. Nykytilanne vain kasvattaa sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen kannalta haitallista osaoptimointia ja sivistyspalveluiden toteuttamiseen osoitettujen taloudellisten voimavarojen tehotonta käyttöä.

Tulevaisuuden kunta

Tulevaisuuden kunta vastaa lähipalveluista.  Rautavaaran kunnalle on tärkeää, että tekeillä olevassa maakuntalaissa turvataan tukipalvelujen järjestäminen: ruokahuolto, siivous, kiinteistöhuolto ja ict-asiat harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen kunnassa.

Tulevaan maakuntalakiin tuleekin selkeästi kirjata toimivalta ja tehtävät sekä rahoitus niin pitkälle, ettei tarvitse kohta ryhtyä keskustelemaan, mitä laki oikeasti tarkoittaa.

Valmistelussa oleva SoTe- ja maakuntahallinnon lakiuudistus käsittää 300 organisaatiota ja yli 220.000 hlöä. Nyt puretaan myös Aveja ja Elyjä, jotka perustettiin vuonna 2010.

Pelkästään SoTe-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä.  Keinoina mm. lainsäädännön pakkopaidan purkaminen, palveluintegraatio, toiminnalliset muutokset ja sairaalaverkon supistaminen. Posotetaan Pohjois-Savon maakuntauudistus maaliin, unohtamatta itse kuntalaisia ja läheisyysperiaatetta eli palvelut turvataan koko maakunnassa ja erityisesti Rautavaaralla.

 

Unto Murto

hallintotieteiden maisteri

kunnallistutkinnon sosionomi

merkonomi jne.

Rinnetie 27 b 5

73900 Rautavaara

 50 kuntajohtajaa julistaa kuntiensa elinvoimaa

 

Olemme vahvasti elossa emmekä luovuta. Kuoleviksi leimattujen kuntien johtajat kuoppaavat huhupuheet kurjistuvista kunnista.

 

Suomessa on käynnissä erikoinen keskustelu ja vastakkaisasettelun hakeminen maaseudun ja kaupunkien välillä. Tälle keskustelulle on tyypillistä hämmentävien ilmaisujen käyttäminen maaseudusta ja alueen kunnista. ”Kurjistuva nälkä Suomi”, ”kuolevat kunnat”, ”etelän elätit”, listaa voi jatkaa. (Kertoipa Tuomas Enbuske Iltalehden kolumnissaan 10.3.2017, että ”Haja-asutusalueilla kasvaminen leikkaa lapsen menestystä yhtä paljon kuin jos äiti joisi pullon punaviiniä jokaisena raskauspäivänään.”) 

 

Suomen Kuvalehti selvitti kuolevat kunnat (5.1.2017). Kaatuvat kunnat kunta-analyysissa arvioitiin, että 57 suomalaista kuntaa kaatuu lähivuosina tai saavat lisäaikaa sote-uudistuksen ansiosta. Mitä nyt sitten? Lyömmekö lapun luukulle ja hanskat tiskiin? Haluamme tällä kirjoituksella tuoda esille, että olemme elossa. Ymmärrämme varsin hyvin toimintaympäristömme haasteet ja toisaalta sen potentiaalin, joka meillä on. Monella meistä menee lisäksi ihan hyvin myös taloudellisesti.  

Usein kunnan elinvoimaa mitataan sen väestön määrällä. Asukaslukuaan kasvattavia kuntia pidetään yleisesti elinvoimaisina. Kunnan paremmuuttahan ei kuitenkaan ratkaise sen koko väestömäärällä mitattuna vaan sen kyky toteuttaa sille annettua perustehtävää, joka on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Pienissä ja väestöä menettävissäkin kunnissa tulee olla uskoa tulevaisuuteen ja halu kehittää kuntaa strategisesti. Pysyvän asutuksen lisäksi useissa johtamissamme kunnissa on runsaasi kausiasujia, jotka ovat tärkeä voimavara niin kunnalle kuin alueen yrityksille. 

Usein keskustelussa viitataan myös valtionosuuksiin. Valtionosuuksia ei mielestämme voi käyttää elinvoiman mittarina, koska suomalainen palvelujen rahoitusjärjestelmä perustuu niihin. Valtionosuudet eivät ole valtion avustus vaan valtion osuus palvelujen kustannuksiin. Koska kaikilla suomalaisilla on perustuslain mukaisesti yhtäläiset oikeudet peruspalvelujen saantiin, kunnilla pitää olla yhtäläiset mahdollisuudet palvelujen järjestämiseen. Valtio osallistuu kaikkien kuntien palvelujen tuottamisesta aiheutuneisiin kuluihin. Valtionosuuksilla myös tasataan alueiden välisiä eroja, jotka johtuvat tulopohjasta tai pitkistä etäisyyksistä. 

Me niin sanottujen kuolevien kuntien kunnanjohtajat emme ala kaivamaan vielä omaa hautaamme, vaan kehitämme kuntaamme yhteisönä. Ihmisillä on tarve vaikuttaa omaa elinympäristöään koskeviin ratkaisuihin. Kunta on ollut tähän hyvä alusta. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä ihmisten perustarve, eli halu vaikuttaa, ei muutu. Kuntaa pidetään hyvänä elinvoiman kehittäjänä siksi, että kunnan päättäjiä ja kuntalaisia kiinnostaa se, miten oma alue kehittyy. Ainakin me täällä välitämme siitä, millainen oma elinympäristömme on. Kyse on meille kaikille tutusta läheisyysperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan päätökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä.

 

Allekirjoittanut:

Unto Murto, Rautavaaran kunnanjohtaja

+

49 muuta pienkuntaa

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100

sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Rautavaaran Kuntastrategian visio: Eloa, Iloa ja Älyä, jonka mukaan Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä kunta. Kunnan arvot ovat: Palveluhenkisyys, Osallisuus, Oikeudenmukaisuus ja Yhteisöllisyys.

 

Onhan nyt tekeillä Suomen historian suurin julkisen hallinnon uudistus. Tarkoittaa sitä, että yli puolet kuntamme tehtävistä ja taloudesta siirtyisivät sote-lakien mukaisesti 1.1.2019  POSOTEen ja Pohjois-Savon maakuntahallinnolle  eli Makuun. Selkeä yhteinen tahtotila kunnassa on, että Rautavaaran kunta pidetään itsenäisenä kuntana. Kansanomaisesti sanottuna: Jauhoja on riittävästi ja ne ovat hyvänlaatuisia. Pienkuntamme vahvuutena on yhteisöllisyys, joka luo turvallisuutta ja yhteishenkeä.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon saaminen Pohjois-Savossa ”leveämmille harteille on  mahdollisuus pienkunnille erityisesti Rautavaaralle. Miten kuntaan rakennetut nopeat laajakaista-yhteydet otetaan kunnan palvelutuotannossa 100%:n käyttöön? Miten autamme niitä kuntalaisia, jotka eivät ole tottuneet tai joilla ei ole vielä valmiuksia käyttämään digitaalisia palve-luita. Miten luomme kuntaan yhden luukun palvelumallin ja uudistamme asenteet laakaista-teknologian hyödyntämiseen ilman paniikkia. No panics.     

 

Mielestäni Rautavaaran kesäteatteritapahtuma on jo vuosia ollut erinomainen esimerkki yhteisöllisyydestä.  Kulttuuri yhdistää, tutustuttaa ihmisiä toisiinsa, tarjoaa elämyksiä, antaa onnistumisen tunteen ja tilaa luovuudelle. Teatteri toimii keskustelun herättäjänä ja imettäjänä. Teatterin esitykset tuovat kuntaan kävijöitä, lisäävät positiivista julkisuutta ja tukevat omalta osaltaan paikallista yhteisöllisyyttä. 

 

Teatteriesityksen väliajalla voimme  markkinoida mm. tontteja Hiekkahäikältä, Jokisuunniemeltä ja Karikon alueelta 1-2€/m2 sekä tietysti Unto-pientalojen rakentamista kuntaan.  Kunta ei peri vesi- ja jätevesiliittymämaksuja, jos teet tonttikauppakirjan 31.8.2017 mennessä.   Näistä tarkemmin: www.rautavaara.fi

     

Esitän Lämpimät Kiitokset kuluvan kesän komedianäytelmän Viagraa ja vainajia käsikirjoittajalle Arto Ojakankaalle ja sen ohjaajalle Seija Korhoselle sekä ennen kaikkea kaikille loistaville näyttelijöille.  Heiltähän tämä käy. 

Viagraa ja vainajia kertoo vanhan miehen ja nuoren naisen rakkaudesta.  Sulo on seniori-ikäinen leskimies, jolle yllättäen aukeaa tilaisuus uuteen rakkauteen nuoren naisen kanssa. Suuri ikäero aiheuttaa kuitenkin hankaluuksia. Rakkaustarinan kulkuun yrittävät vaikuttaa niin Sulon tyttäret, hänen kuollut vaimonsa kuin myös nuoren naisen täti.

Hauskoja kommelluksia ja kohellusta piisaa. Amorista puhumattakaan.  Asiat vatvotaan kuntoon. Näytelmä yllättää: Elolla, Ilolla ja Älyllä. Uskon vakaasti, että kuluvan kesän komedia Viagraa ja vainajia  tavoittaa laajan yleisön.

 

Toivotan harrastajateatteriväelle innostusta ja jaksamista sekä menestystä tälle kesälle ja yleisölle hauskoja hetkiä.  Tervetuloa jännittämään, kuinka asiat ratkotaan hulvattomassa maalaiskomediassa.  Saapi nähä kestävätkö nauruhermot ja kulissit?

 

Kiitoksia Sinulle/Teille, kun tulitte kattomaan.

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100 ja sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Arvoisat kutsuvieraat, arvoisat suunnittelijat ja rakentajat, hyvät yhteistyökumppanit!

Rautavaaran kunnan visio vuoteen 2030 on  Eloa, Iloa ja Älyä eli Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva, luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä  kunta.
(kunnanvaltuuston päätös 140-vuotisjuhlakokouksessa nro 3/26.8.2014)

Kunnan arvot: Palveluhenkisyys, Osallisuus, Oikeudenmukaisuus ja Yhteisöllisyys

Toimenpiteet kohdistetaan kunnan strategiatyössä:
- Elinvoima, Talous ja yhteistyö, Palvelut ja kuntalaiset, Johtaminen ja henkilöstö.

Kunnanhallitus hyväksyi kokouksessa 29.06.2016 §:ssä 176 Uuden paloaseman urakkatarjoukset yhteensä 2.378.882 euroa.  Rakentamisen ehtona oli Palosuojelurahaston avustus 220.000 euroa.  Tästä saimme 22.3.2016 myönteinen päätös kuntaan. Päätökseen vaikutti merkittävästi Pohjois-Savon pelastuslaitoksen lausunto.

Sen sijaan Palosuojelurahaston torppasi Paloaseman leasingrahoituksen joulukuussa 2015.

UUDEN PALOASEMAN RAKENNUSTYÖT ALKOIVAT HETI ELOKUUSSA 2016 JA SE ON VALMIS SISÄ- JA ULKOPUOLISILTA OSILTAAN VIIMEISTÄÄN 31.7.2017 MENNESSÄ.
RAKENNUTTAJAN (RA) ELI KUNNAN PUOLESTA SOPIMUKSET ALLEKIRJOITTIVAT: kj Unto Murto ja vs. kunnaninsinööri Petri Ahonen.


KYSEESSÄ ON YKSI KUNNAN 143-VUOTISHISTORIAN TÄRKEIMMISTÄ HANKKEISTA JA SE PARANTAA KUNTALAISTEN ARKIELÄMÄN TURVALLISUUTTA, PELASTUSLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN EVAKKORETKI VIRASTOTALOLLA/TEKNISEN TOIMEN TILASSA  PÄÄTTYY JA TYÖPAIKKAVIIHTYISYYS PARANEE.  UUDEN PALOASEMAN KÄYTTÖTARKOITUS JA KUSTANNUSTEHOKKUUS ON AIVAN TOISTA LUOKKAA KUIN AVIN SULKEMASSA VANHASSA PALOASEMASSA, JOSSA OLI SISÄILMA- JA KOSTEUSONGELMIA


RAUTAVAARAN KUNNAN UUDEN PALOASEMAN TEKIJÄT:
A.RAKENNUTTAJA JA KÄYTTÄJÄT SEKÄ TYÖMAAN VALVONTA:
Rakennuttaja (RA) Rautavaaran kunta/tekninen lautakunta  
- rakennuttajan edustaja/teknisen lautakunnan pj Pentti Kainulainen
- vs. kunnaninsinööri Petri Ahonen
Käyttäjät (KÄ) tulosalue 4/tekninen toimi ja Pohjois-Savon pelastuslaitos/Rautavaa-ran paloaseman henkilöstö
 Rakennustyömaan valvoja (VA)  Rakennusinsinööri Matti Markkanen.
  1. SUUNNITTELIJAT

PÄÄSUUNNITTELU:

- Arkkitehtitoimisto ON Oy, Kuopio (ON=Olli Nieminen)

RAKENNESUUNNITTELU:

- Rakennuspiste Oy, Kuopio

LVI JA RAKENNUSAUTOMAATIOSUUNNITTELU:
- Insinööritoimisto LVI-insinöörit Ky, Kuopio

SÄHKÖSUUNNITTELU:

-Insinööritoimisto Varpiola Oy, Lieksa

  1. URAKOITSIJAT

PÄÄURAKOITSIJA:
- Rakennusliike Mustonen Oy, Nurmes

SIVU-URAKOITSIJAT:
- sähköurakoitsijana: Voltage Oy, Iisalmi

- LV-urakoitsija: LVI-Karmitsa Oy, Rautavaara
- ilmanvaihtourakoitsijana: ILPE Oy, Kuopio/Nilsiä


 
HIEMAN INFOA UUDEN PALOASEMAN TYÖMAASTA:

Työvoima: keskimäärin 8-9 työntekijää, josta omasta kunnasta 4 hlöä

Paloasemarakennuksen tontin pinta ala 10598 m2

Paloasemarakennus 840 brm2, josta lämmin bruttoala 793 m2

Kylmävarasto 135 brm2

Kerrosala 647 kem2

Huoneistoala 570 m2

Tilavuus Paloasemarakennus 4262 m3, josta lämmin tilavuus on 4079 m3

Kustannus arvio  2.378.882 euroa

 

Rautavaaran kunta panostaa kunnan omaan lähipalvelutuotantoon. Sosiaali- ja terveyspalvelut on saatava kuntoon ennen kuin POSOTE ja Maakuntahallinto tulevat  1.1.2019. Kuntalaisille lähipalvelut ja tukipalvelut ovat erittäin tärkeitä.

Tänään teette merkittävää Rautavaaran kunnan rakentamisen historiaa.  Nyt harjakorkeuteen nostettu Paloasema on kunnan suurin rakennushanke kuluvana vuonna. Ollaan kuvaannollisesti harjalla, sillä Paloasema on jatkumoa vuonna 2015 rakennetulle Keskuskeittiölle,  vuonna 2013 rakennetulle Päivänsinelle ja vuonna 2012 saneeratulle asumispalveluyksikkö Hopeapajulle.


Rautavaaran kunnan näkökulmasta, mutta myös henkilökohtaisesti ja ammatillisesti koen nämä harjakaiset erittäin merkityksellisinä ja juhlavina. On siis todella syytä juhlaan!

Harjannostajaiset ovat rakentajien ja rakennuttajien juhla. Rakentamisen arkea on tällä paikalla eletty ja työstetty ahkerasti.   Muistutan, että mikäli Harjannostajaiset ovat työmaan rakennusväen mielestä myöhässä, on tapana naulata harja ylösalaisin rakennuksen vesikanton päätyyn muistutuksi tilaajalle.  Onneksi harjaa ei ole katolla näkynyt, joten aikataulut ovat kunnossa.

Tahdon Rautavaaran kunnan puolesta kiittää paitsi omia toimijoita, erityisesti suunnittelussa arkkitehtuurista vastaavaa siitä, että he ovat suunnitteluaikana löytäneet tilaajan toiveita vastaavat tarvittavat ratkaisut ja pysyneet myös melkein budjetin raameissa. Yhteistyö on ollut hyvää.

Nyt erityisesti kun kohteen harjakorkeus on saavutettu, on myös aika kiittää kaikkia rakentajia.  Tällaisen rakennuskompleksin teko vaatii jokaiselta siihen osallistuvalta taitoa ja yhteishenkeä ja sitä on riittänyt. 

Täällä ei ole nukuttu. Paloaseman työmaalla on ollut tekemisen meininki. Aikataulussa on pysytty.

Koko työmaavahvuus on 8-9  henkilöä ja omasta kunnasta töissä 4 henkilöä: jokaiselle teille kuuluu tänään kiitos oman osuutenne hyvästä suorittamisesta yhteisen tavoitteen hyväksi.

Arvoisa Uuden Paloaseman harjannostajaisväki!

Vielä kerran kaikille lämmin kiitos! Toivon Paloaseman jatkorakentamisen sujuvan yhtä joustavasti ja hyvin kuin harjakorkeuteenkin pystytys on tapahtunut. Kiitän kaikkia rakennustyön taitajia ja ammattilaisia ahkerasta työstä.

Toivotan kaikille suunnitteluun ja rakentamiseen osallisille Rautavaaran kunnan puolesta korkealentoisia sinisten ajatusten siivittämiä harjakaistunnelmia ja erittäin hyvää rakentavaa loppusuoraa heinäkuulle 2017 asti, jolloin suunniteltu käyttöönotto on .

Vasaroiden pauke ja Sahojen sointi on parasta musiikkia kunnan oman lähipalvelujen kehittämistyössä.  Teemme sen tulevaisuuteen uskoen.  

Unto Murto

kunnanjohtaja

puh. 040-860 8100

sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.