RAUTAVAARAN KUNTA

kunnanjohtaja/HTM Unto Murto

 

JUHLAPUHE KANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ RAUTAVAARALLA

torstaina 27.4.2017 Rautavaaran kunnan kunnantalo, valtuustosali

 

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Arvoisat kotirintaman vastuunkantajat, Hyvä Veteraani-päivän juhlayleisö! Nyt järjestettävä Kansallinen veteraanipäivä on järjestyksessä 31. valta- kunnallinen tilaisuus.

 

Tänä vuonna vietettävän veteraanipäivän tunnuksena on:

 

Kansallinen veteraanipäivä – Sinun veteraanipäiväsi.

 

Valtakunnallinen päätapahtuma järjestetään tänä vuonna Lahdessa 27.4.2017. Kuntien ja kuntayhtymien tilaisuudet muodostavat jälleen keskeisen ja merkittävän osan kansallisen veteraanipäivän viettoa.

 

 

1. Palanen Itsenäisen Suomen 100-vuotishistoriasta

 

Maamme itsenäisyys ei ollut itsestäänselvyys. Monet tekijät johtivat lopulta siihen, että eduskunta hyväksyi kuudes joulukuuta 1917 itsenäisyysjulistuksen. Pienen Suomen rooli historian näyttämöllä on ollut vuosisatojen ajan suurvaltojen jännitteiden sijaiskärsijänä kulloisenkin isännän alaisuudessa.

Lapin sota päättyi 27.4.1945. Sotiemme veteraanien juhlapäiväksi otettua Lapin sodan päättymispäivää on vietetty vuodesta 1987 Kansallisena veteraanipäivänä. Juhlapäivää kunnioitetaan juhlaliputuksella ja elossa olevien sotaveteraanien muistamisella. Kansallista veteraanipäivää vietetään Lapin sodan päättymisen vuosipäivänä muistoksi siitä, että aseet rintamillamme vaikenivat ja viimeinen saksalainen poistui maastamme tuona kyseisenä päivänä 72 vuotta sitten. Veteraanipäivä on valtiovallan tunnustus maan itsenäisyyden puolustajille. Veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Tänä vuonna Suomen tasavalta täyttää 100-vuotta.

Samalla päättyivät Suomen osalta II maailmansotaan liittyneet sotatoimet. Pariisin rauhansopimus solmittiin vuonna 1945.

 

Kansallisen Veteraanipäivän vietto muistuttaa meille kaikille sotiemme veteraanien uhrista Isänmaan pelastamiseksi, erityisesti vuosina 1939-1945. Toisen maailmansodan aikana Suomi joutui käymään kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja kääntämään aseensa vuoden 1944 syyskuussa entistä liittolaista Saksaa vastaan.

Kovista taisteluista ja niistä seuranneista raskaista menetyksistä huolimatta tämä pieni, mutta sisukas maa selvisi sotavuosista joutumatta kertaakaan antautumaan. Se säästyi miehitykseltä ja säilytti itsenäisyytensä ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen, joka nojaa pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon. On mahdotonta kuvitella, mitä olisi seurannut, jos Suomi olisi miehitetty ja itsenäisyys menetetty. Meidän oli maksettava sotakorvaukset, luovutettava Karjala, Petsamo ja sijoitettava yli 400.000 kansalaista (ml. karjalaiset ja pinta-alasta yli 11%) yhteisen pienentyneen maamme eri osiin.

 

Arvoinamme ovat olleet: vapaus, kansanvalta, pohjoismainen hyvinvointi ja oma suomalainen kulttuuri.

Talvi- ja jatkosodassa maanpuolustustehtävissä oli kaikkiaan yli 500.000 miestä ja 240.000 naista. Yhteensä vuosien 1939-1945 sodissa kaatui 100.000 henkilöä ja haavoittui 300.000 henkilöä. Sotien lähes kaikki alle 30-vuotiaat miehet osallistuivat maan puolustamiseen.

Varsinaisiin taisteluihin osallistuneet sekä myös kaatuneet ja haavoittuneet olivat pääosin nuoria ihmisiä. Vuoden 2017 alussa oli joukossamme 17.000 rintamaveteraania (vuonna 2014 32.000 rintamaveteraania). Heistä 2.500 on sotainvalideja. Veteraanien keski-ikä on nyt 91 vuotta. Tammenlehvä- sukupolven taival suomalaisessa yhteiskunnassa on kaartu-massa illan lepoon. Veteraaneja poistuu keskuudestamme kiihtyvällä tahdilla.

 

 

2. Kansallinen veteraanipäivä – Sinun veteraanipäiväsi.

 

 

Arvoisa Juhlaväki!

 

Suomalainen kuntajärjestelmä luotiin 150 vuotta sitten. Miten asiat ovat tänään 143 vuotiaassa Rautavaaran kunnassa? Aloitin kunnanjohtajan työt 1.2.2011. Takana on yli kuusi (6) vuotta tätä varsin tuulista virkaa. On ollut onnistumisia ja vastoinkäymisiä, jotka ovat kasvattaneet johtajana.

 

Yhteistyössä olemme onnistuneet tällä valtuustokaudella 2013-31.5.2017 seuraavissa: tekeillä oleva uusi Paloasema 2016-2017, Karinkosken sillan kunnostaminen 2016-2017, keskuskeittiö 2015, palveluyksiköt Hopeapaju, Päivänsine, Ollintori, Monitoimipuisto Puuton suisto, kunnan päätien eli Savontielle uusi päällyste 2014, kevyenliikenteen väylä Pappilanmäelle 2015, Monitoimihallin salaojitus ja seinän kaatumisen estäminen, Oppilas-asuntolan korjaus, Kirkonkylän vedenkäsittelylaitoksen peruskorjaus (alavesisäiliö) 2015, työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena lähihoitaja ja korjausrakentamisen kurssit 2015-2016, yhteistyö Sami Talo Oy/Unto-talomallisto ja USO-koulutus 2013-2018,

 

Olitpa luottamushenkilö tai kunnan viranhaltija kunnan johtaminen ei todellakaan näinä aikoina ole aina päivänpaistetta, vaan matkalle mahtuu tuulisia ja tuiskuisiakin päiviä. Kunta ei ole koskaan valmis.

 

Elämä on opettanut meille kaikille, että Taustapeiliin on turha katsoa. Katseet on luotava eteenpäin. Sieltä aukeaa maantie ja siellä esiin tuleviin asioihin pystymme yhteistyössä vaikuttamaan.

 

Vanhustyössä kuntouttavan työotteen toteuttaminen tiukkenevien voimavaroin tuo mukanaan myös työn valitsemisen tarpeen. Kaikkea sitä, mitä asiakkaat tarvitsevat ei pystytä toteuttamaan kunnallisten palveluiden puitteissa. Omaishoidontuki, joka on edullinen tapa tukea ikäihmisten ja muidenkin ryhmien kotihoitoa, on jouduttu sopeuttamaan kunnan taloudelliseen liikkumavaraan.

Toivon, että kuntamme kaikki seurakunnat ja järjestöt kunnassa ovat edelleen mukana yhteistyössä
Vanhusneuvoston kanssa veteraanien arkielämän parantamisessa. Paljon on varmasti vielä tehtävissä veteraani-ikäluokkamme elämänillan kaikinpuoliseksi helpottamiseksi. Uudessa kuntalaissa mm. kuntastrategia, nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto ovat tulleet pakolliseksi.

 

Myös Teitä hoivaavat läheisenne tarvitsevat tukea ja apua jaksamiseensa. Elämän lain mukaan veteraanien rivit harvenevat päivä päivältä. Meillä, sodan jälkeen syntyneillä on nyt velvollisuus huolehtia siitä, että veteraanien perintö siirtyy tuleville sukupolville.

 

Nykyisessä maailmanmenossa ihmiseltä on vaarassa kadota usko ja toivo tulevaisuuteen. Unelma yhteisten arvojen ja tavoitteiden maailmassa ei ole toteutunut. Ei ole mitään syytä toivottomuuteen. Kansalaisten mielestä kuntien pitäisi jatkossa keskittyä Elinvoiman ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Kunta nähdään enemmän demokratia-alustana kuin palvelujen tuottajana.

 

Yhteisöllisyyttä kunnassa ovat vahvistaneet vuosikausia Rautavaaran Harrasteteatteri (tulevan kesän näytelmä Viagraa ja Vainajia) ja Rautavaaran Nuorisosirkus (Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston hoitokunta palkitsi SOTKOTTAREn pronssipatsaalla 18.11.2016 tunnustuksena kuntalaisten ja kunnan ansiokkaasta toiminnasta kulttuurin hyväksi). Uskomatonta, että vähälapsisessa kunnassa on ollut jo 25 vuotta nuorisosirkus.

 

Meistä jokainen vaikuttaa omalla elämällään ja ratkaisuillaan siihen, millainen Rautavaaran kunta on tänään ja huomenna. Rohkeasti siis kohti parempaa ja yhteistyön kuntaa hyväksikäyttäen uutta laajakaistateknologiaa. Ilokseni olen todennut, että moni teistä on lähtenyt lisäoppiin Kuopion kansalaisopin atk-kursseille. Pelko pois ja sormet näppäimille.

 

Vuodesta 2005 alkaen puhutuin ja kiistellyin aihe Suomessa on ollut suuri Sote-uudistus. Täällä Pohjois-Savossa posotetaan POSOTEen 1.1.2019 alkaen. Kunnan organisaatiosta tulosalue II/perustoimesta siirtyisi 65 hlöä. Se yhdistettynä Maakuntahallinon perustamiseen ja kaikkiin muihin suunniteltuihin uudistuksiin muuttaa koko kuntakenttää. Kuntien tehtäväkenttä supistuisi ja rahoituspohja muuttuisi. Maakunnat ottaisivat yli puolet kuntien budjeteista ja niistä tulisi tietyllä tavalla uusia suurkuntia omine vaaleilla valittuine päätöksentekoelimineen tiukassa valtion ohjauksessa. SoTe- ja Maakuntauudistukseen olennai-sesti liittyvää Valinnanvapauslakia käsitellään eduskunnassa 22.6.2017.

 

Tuleviin ja nyt menossa oleviin haasteisiin meidän tulee vastata päättäväisesti ja toimia yhteistyössä 9.4.2017 kuntavaaleissa valittujen uusien luottamushenkilöiden kanssa paremman kunnan puolesta. Osaavat luottamushenkilöt ja kunnan henkilökunta sekä aktiiviset kuntalaiset, toimivat ja laadukkaat peruspalvelut, viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä kehittynyt infrastruktuuri ovat kunnan kehittymisen perustekijöitä.

 

Erityisesti nyt kun teemme kunnan omaa hallinnon uudistusta: uusi luottamushenkilöorganisaatio ja uusi hallintosääntö voimaan 1.6.2017.

 

Rautavaaran kunnan vaakunassa ristikkäin olevat kirveet ja kolmihuippuinen vaara raudan merkkeineen, kuvaa erittäin hyvin Rautavaaran ominaispiirteitä. Kirveet muistuttavat meille

metsätöiden merkityksestä kunnalle, raudan merkki etenkin 1700-luvulla harjoitetusta järvimalmin nostosta ja vaarat kauniista, vaihtelevasta maastosta.

 

Haluan nostaa esille uudelle valtuustolle 2017-2020 Paljakan alueen kehittämistyön jatkamisen retkeilyalueena/Rautavaaran matkailun Kehittämissuunnitelma 2015-2018 toteuttamisessa. Asia laitettiin vireille vuonna 2013 kehittämiskeskustelussa kunnan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen/Ympäristö ja luonnonvara toimialan kanssa.

 

Paljakan alueen kehittämisen yksi osa-alue on kunnanvaltuuston kokouksessa nro 6/18.11.2013§:ssä 78 hyväksymä Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutoksen 23.9.2013 päivätyn kaavaselostuksen ja sen liitteiden mukaisesti. Ranta-asemakaava koskee Rautavaaran kunnan Hiekkahäikän alueen kortteleita 1-9, urheilu- ja virkistys-, retkeily- ja ulkoilu-, yleinen pysäköinti-, uimaranta-, vene-valkama- sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita.

Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-9, lähivirkistys-, urheilu-, virkistyspalvelujen-, uimaranta-, venesatama/venevalkama-, maa- ja metsätalous, sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueet. Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on saada alue toteutumaan, jotta alueelle rakennettu viemäri ja vesijohtoverkosto saadaan hyödynnettyä.

Ranta-asemakaavalla alueelle on saatu 4 omarantaista loma-asuntoa voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti ja muodostettua 9 uutta omarantaista loma-asumiseen soveltuvaa rakennuspaikkaa kaavan rakennetta muuttamalla. Suunnittelualueelle on osoitettu nykyisen kaavan mukaiset yhteisrantaiset rakennuskorttelit yksittäisten tonttien lukumäärää vähentämällä.

Hiekkahäikän ranta-asemakaava on Pohjois-Savon ensimmäinen energiakaava, joka mahdollistaa ekologisesti kestäviä lämmitysjärjestelmiä ja uusiutuvaa energiaa (maalämpö Ala-Keyritty-järvestä, aurinkoenergia, kotimainen hake). Ranta-asemakaava-alueen pinta-ala on n. 35,3 ha ja alue sisältää n.3,5 km rantaviivaa. Kaikkiaan Paljakan alueella löytyy 22 tonttia.

 

Hiekkahäikän ranta-asemakaavan muutos oli yksi osatekijä vuonna 2011 käynnistettyä Paljakan alueen kehittämistyössä valtuustokaudella 2013-2016. Kunnan täyttäessä140-vuotta vuonna 2014.

 

Muut Paljakan alueen kehittämistyön osatekijät ovat:

 

1)Kiparin ränsistyneen kelkkaradan puulaitojen ja jäädytysputkien sekä valotolppien purkaminen eli koko alueen maisemointi. Kustannukset 8.000 euroa. Työ tehtiin 2014.

 

2) Kiparinvuoren ja Paljakan tilojen rajaaminen retkeily-/luonnonsuojelukohteeksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman METSOn suojelukohteeksi. Kokonaispinta-ala noin 53,8 ha.

 

Kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessa 6/19.12.2016 §:ssä 63 sopimuksen Luonnonsuojelualueen perustamisesta Rautavaaran kunnan ja Suomen valtion edustajana Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa.

 

Tilojen yhteispinta-ala on noin 21,0 ha. Tilat ovat Kiparinvuori 52:0 ja Paljakka 53:2.

 

Sopimus luonnonsuojelualueen perustamisesta allekirjoitettiin 30.1.2017. Rauhoituskorvaus 88.000 euroa valtio maksoi kunnalle helmikuussa 2017.

 

Lisäksi Suomen valtio edustajanaan Pohjois-Savon Ely-keskus ostaa määräalat kiinteistöistä Pieni-Mäkelä ja Paljakka Rautavaaran kunnan Suojärven kylässä. Pinta-ala noin 32,8 ha

Kauppahinta on 303.000 euroa. Ostotarkoitus: luonnonsuojelu ja matkailua tukeva toiminta.

Tämä avaa uuden mahdollisuuden Kunnan matkailun kehittämiseen vuonna 2015 laaditun Kunnan Matkailun kehittämissuunnitelman (Matkailun Master Plan) mukaisesti 2015-2018.

 

3) Moottorikelkkareitti Tahkolta-Kiparin kautta Rautavaaran keskustaan. Kunnan TA-2013/Hanke-salkussa: MoViRa-hankkeelle 10.749 euroa. MoVira-hanke päättyi 31.12.2014.

 

4) Kangaslahti-Suojärvi laajakaistarunkoverkon hyödyntäminen. Valmistui vuonna 2011. Viestintäviraston päätös 7.8.2013 tukikelpoiset kustannukset yhteensä 615.270 euroa. Kunnan maksuosuus 8% eli 49.222 euroa

 

5) Rautavaaran lentokeskuksen kehittäminen. Tavoitteena laajentaa ja monipuolistaa kenttäalueen käyttöä, löytää uusia toteuttamiskelpoisia kehittämiskohteita ja aukoa kehitystyötä jarruttavia solmuja sekä hyödyntää Hiekkahäikän ranta-asemakaavan mahdollisuudet, jossa energiataloudellinen asuminen ja ilmailuharrastus on mahdollista toteuttaa.

Hiekkahäikän ranta-asemakaava toimii suunnan näyttäjänä ilmailuharrastajien rakennuskohteena. Suomen suurimman harrastelentotilan tarjoaa Rautavaaran Lentokeskus.

 

Rautavaaran matkailun Kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2018 hyväksyttiin maaliskuussa 2015. Rautavaaran matkailu yllättää- elolla, ilolla ja älyllä. ”Miljoonan mutkan takana” sijaitsevaan Metsäkartanoon ei kukaan eksy vahingossa, mutta sinne löytäneet kohtaavat sekä kansalliseen että kansainväliseen luontomatkailuun loppuun asti hiotun palvelukokonaisuuden. Tiilikan kansallispuisto, Älänne ja Paljakka mykistävät matkailijan maisemillaan ja omalaatuisilla luontokohteillaan.

 

Virastotalon aulassa olevat moottorisahataiteilija Erkki Rytkösen tekemät Savottaukko ja hänen Kipa-koira muistuttavat meitä siitä, kuinka tärkeää on tietää, että kunta eli ja elää metsästä eilen ja tänään. Tottakai Savotta-ukon työkalut ovat vaihtuneet kirveestä ja pokasahasta tablettiin ja älypuhelimeen sekä some-viestintään. Tänä Suomen tasavallan 100 vuotisJuhlavuonna on paikalla saada Savotta-ukon viereen uhkea

Savotta-emäntä.

 

 

3. Lopuksi

 

Haluankin lopuksi tervehtiä aivan erityisellä kunnioituksella kaikkia kuntamme veteraaneja ja heidän puolisojaan sekä omaisia. Erityisen iloisia olemme siitä, että koululaisia on mukana juhlassamme: Rautavaaran Nuorisosirkuksen ja Nuorisovaltuuston (RaNuVa) kautta.

Kunnan puolesta esitän kiitokset kaikille tämän juhlan järjestelyihin osallistuneille.

 

Kansallinen veteraanipäivä – Sinun veteraanipäiväsi”- tunnuksella järjestäjät haluavat osoittaa kiitollisuuttaan sotiemme veteraaneille ja veteraanisukupolvelle siitä kovasta työstä, jonka he tekivät sodan aikana rintamalla ja kotirintamalla sekä sodan jälkeisen Suomen rakentamisessa. Heidän ansiostaan voimme vapaina katsoa kohti tulevaisuutta, yhdessä maailman hyvinvoivimmista maista.

 

Toivotan Teille kaikille Itsenäisen Suomen Juhlavuoden teemalla YHDESSÄ, mukavaa JUHLAPÄIVÄÄ. Runsaasti voimia ja terveyttä edelleen sekä kaikille Mukavaa Kevättä 2017. Nautitaan keväästä.

 

Rautavaaran kunta täyttää tänä vuonna 143 vuotta. Tavataan Rautavaara-Päivillä 30.6.2017 - 2.7.2017 kotikunnan teemalla: ”PIHKASSA KOTISEUTUUN”: Paluumuutto, Laajakaista ja Vapaa-ajan palvelut. Perinteiseen tapaan kuntamme markkinointilehti Pihkassa Kotiseutu-lehti ilmestyy 15.6.2017 laajalla levikillä.

 

Toivon, että saatuanne lehden luette sen hiirenkorville. Lisäpainosta on jo tilattu.

 

 

Unto Murto

kunnanjohtaja

hallintotieteiden maisteri/HTM

kunnallistutkinnon sosionomi

merkonomi

puh. 040-860 8100

sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.