Rautavaaran kunta oli mukana Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS 2016) uudessa tutkimuksessa perusoikeuksien toteutumisesta syrjäkunnissa. Tutkimuksen tekivät: Juha Lavapuro, Tuomas Ojanen, Pauli Rautiainen ja Virve Valtonen.

Toteutuvatko perustuslaissa yhtäläisesti kaikille taatut perusoikeudet myös harvaanasutun maaseudun syrjäkylillä? Tämä uusin tutkimusjulkaisu pureutuu syrjäkuntien sivistyksellisiin ja sosiaalisiin perusoikeuksiin. Kriisikuntakriteerit ovat puutteellisia ja Sote-uudistus on tarpeen. Monet kuntien toteuttamisvastuulla olevat julkiset palvelut liittyvät ihmisten perusoikeuksien turvaamiseen, sillä perusoikeuksien toteuttaminen on Suomessa suurelta osin kutien tehtävä. Erityisesti tämä koskee perustuslain 16 §:n sivistyksellisiä ja 19 §:n sosiaalisia perusoikeuksia.

Pieni syntyvyys ja alhainen työllisyys ovat vaaran merkkejä

Kriisikuntien tunnistamiseen pelkästään taloudelliset mittarit eivät riitä. Pieni syntyvyys ja työikäisen väestön alhainen työllisyysaste ovat tärkeitä kriteerejä määritellä kriisikunta ja aloittaa kuntajakoselvitys. Tämän osoittaa Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen tutkijoiden toteuttama KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimus “Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa”. Tutkimuksessa on selvitetty monipuolisesti oikeustieteen, tilastoanalyysien ja haastattelututkimuksen keinoin perustuslaissa turvattujen sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista harvaanasutun maaseudun erityisolosuhteissa.

Kunnan syrjäisyys tai heikko taloustilanne eivät välttämättä tuota perusoikeusongelmia

Tutkimus purkaa luutuneita ajatustottumuksia ja myyttejä harvaan asutusta maaseudusta ja niiden kunnista. Palveluiden tuottamisongelmat eivät suoraan liity pitkiin etäisyyksiin tai keskity Lappiin ja Kainuuseen. Länsi-Suomessa valtatieverkon katvealueilla ihmisten sivistyksellisten ja sosiaalisten perusoikeuksien toteutuminen voi kangerrella Lappia enemmän.

Kunnan syrjäisyys tai heikko taloudellinen asema eivät sellaisenaan automaattisesti johda ongelmiin sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisessa. Ennakkoluulottoman ja viisaan päätöksenteon, yhteisöllisyyttä vahvistavan kumppanuusajattelun ja hyvien toimintamallien avulla perusoikeudet voidaan turvata yllättävän hyvin syrjäkunnissa. ”Julkisen vallan ja viime kädessä valtion tulee aktiivisesti taata perusoikeuksien toteutuminen koko maassa kunnan kokoon katsomatta”, korostavat tutkimusta johtaneet oikeustieteen professori Juha Lavapuro Turun yliopistosta ja valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.

Nykyinen sote-malli ruokkii eriarvoisuutta

Tutkimuksen mukaan nykyinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistapa on tullut tiensä päähän. Vaikka kuntakeskeinen malli ei ole vielä sinänsä johtanut merkittäviin perusoikeusloukkauksiin, se ei kuitenkaan enää kykene hillitsemään sosiaalisten oikeuksien toteutumisen eriarvoistumiskehitystä.

Tältä osin tutkimustulokset tukevat SoTe-uudistuksen tavoitetta siirtää sosiaali- ja terveys-palvelujen järjestäminen ja koordinointi nykyisiä huomattavasti laajemmille yksiköille.

Sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen vaatii riittävän laajan väestöpohjan.

Sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseen liittyy tutkimuksen perusteella samansuuntaisia ongelmia. Kunnan syrjäisyys heikentää merkittävästi varsinkin ammatillisen koulutuksen saatavuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tapaan sivistyspalveluiden järjestämisvastuun tulisi osoittaa väestöpohjaltaan riittävän suurelle toimijalle. Nykytilanne vain kasvattaa sivistyksellisten oikeuksien yhdenvertaisen toteutumisen kannalta haitallista osaoptimointia ja sivistyspalveluiden toteuttamiseen osoitettujen taloudellisten voimavarojen tehotonta käyttöä.

Tulevaisuuden kunta SoTe- ja maakunta uudistukset

Tulevaisuuden kunta vastaa lähipalveluista. Rautavaaran kunnalle on tärkeää, että tekeillä olevassa maakuntalaissa turvataan tukipalvelujen järjestäminen: ruokahuolto, siivous, kiinteistöhuolto ja ict-asiat harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen kunnassa.

Tulevaan maakuntalakiin tuleekin selkeästi kirjata toimivalta ja tehtävät sekä rahoitus niin pitkälle, ettei tarvitse kohta ryhtyä keskustelemaan, mitä laki oikeasti tarkoittaa.

Valmistelussa oleva SoTe- ja maakuntahallinnon lakiuudistus käsittää 300 organisaatiota ja yli 220.000 hlöä. Nyt puretaan myös Aveja ja Elyjä, jotka perustettiin vuonna 2010.

Pelkästään SoTe-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Keinoina mm. lainsäädännön pakkopaidan purkaminen, palveluintegraatio, toiminnalliset muutokset ja sairaalaverkon supistaminen.

Posotetaan Pohjois-Savon maakuntauudistus maaliin, unohtamatta itse kuntalaisia ja läheisyysperiaatetta eli palvelut turvataan koko maakunnassa ja erityisesti Rautavaaralla.

Unto Murto
kunnanjohtaja

Julkaistu 29.6.2016

Pohjois-Savon liiton järjestämä kuntakokous pidettiin 13.6.2016 Kuopiossa. Tilaisuus toimi samalla maakuntauudistuksen monitoimialaisen toimeenpanon esivalmistelun käynnistyskokouksena. Liiton kokouskutsussa oli valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön 26.5.2016 päivätty ohje ja sen muistio.

Muistion sivulla 1 annettiin meille kaikille selkeä ohjeistus, miten maakuntauudistus (aikaisemmin aluehallintouudistus) ja SoTe-uudistus Suomessa käynnistetään:

”Uudistusten kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista ja hyvää yhteistyötä maakuntien liittojen, sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien, pelastuslaitosten, kuntien, muiden uusien maakuntien tehtävien kannalta keskeisten kuntayhtymien, ELY-keskusten ja TE-toimistojen kanssa. Muutoksen valmistelusssa on tärkeää, että kaikki edellä mainitut organisaatiot ovat tasapuolisesti ja aktiivisesti mukana. Lisäksi on tarpeen, että muutostyöhön osallistuvat myös aluehallintovirastot ja maakuntien SoTe-uudistuksen valmistelijat.

 

Tarkoituksena on, että uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019 lukien. Aikataulu huomioiden on tarpeen, että muiden kuin SoTe-tehtävien siirtojen toteutusta ja uusien maakuntien toiminnan käynnistämistä ryhdytään valmistelemaan jo nyt ennen kesälomakautta 2016, jotta toiminnan jatkuvuus saadaan turvattua.”

VM/STM muistion 26.5.2016 ohjeistuksen mukaisesti maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheelle on tarpeen perustaa ohjausryhmä, johon kuluu tasapuolisesti kaikkien keskeisten tahojen edustus. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen esitteli ohjausryhmän, jonka rakenteen kuntien johtavat viranhaltijat olivat omalta osaltaan yksimielisesti hyväksyneet 6.6.2016. Valmistelun Ohjausryhmään kuuluisi 13 jäsentä seuraavasti: Pohjois-Savon liitto, puheenjohtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion seudun kunnat, Koillis-Savon seudun kunnat, Sisä-Savon seudun kunnat, Varkauden seudun kunnat + Joroinen, Ylä-Savon seudun kunnat, Pohjois-Savon Ely-keskus, Itä-Suomen AVI, Pohjois-Savon TE-toimisto, Pohjois-Savon pelastuslaitos, Vaalijalan kuntayhtymä, PoSoTe-hanke. Esittelijänä maakuntajohtaja ja sihteeri nimetään.

 

Tämän jälkeen Maakunnan yksimielisyys ajautui mielestäni heti sivuraiteelle: miten henkilövalinnat tulisi tehdä maakuntauudistusta esivalmistelemaan ohjausryhmään. Pitkän keskustelun jälkeen 120 hlön osallistujajoukko oli aivan äimän käkenä. Poliittista draamaa siis pahimmillaan.

 

Takarajana on se, että Pohjois-Savon liiton on ilmoitettava 15.8.2016 mennessä VM/STM:lle, miten esivalmistelu on käynnistetty.

 

Käytin kuntakokouksessa puheenvuoron toteamalla, että väliportaan hallintoa on uudistettu 200 vuotta ja SoTe-uudistusta tehty 15 vuotta.

 

Nyt uudistusta tehdään niukkenevien resurssien aikana, joten ei tässä mitään uutta jaettavaa tule. Onneksi lausunnolle tuleva maakuntalaki on rakennettu kuntalain ”päälle”. Uusi Kuntalakihan tuli osittain voimaan 1.5.2015 ja loput 1.6.2017. Koko uudistuksen ydin on itsehallinto. Toivon, että tämä uudistus saataisiin maaliin, ettei henkilöstön tarvitse elää jatkuvien hallinnonuudistuksen keskellä. Rahoitus kunnille ei ole lisääntynyt, mutta tehtävät ovat.

Tulevaisuuden kunta vastaa lähipalveluista. Rautavaaran kunnalle on tärkeää, että maakuntalaissa turvataan tukipalvelujen järjestäminen: ruokahuolto, siivous, kiinteistöhuolto ja ict-asiat harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen kunnassa.

Paikalla olevien kansanedustajien tehtävänä on huolehtia siitä, että tulevaan maakuntalakiin kirjataan selkeästi toimivalta ja tehtävät sekä rahoitus niin pitkälle, ettei tarvitse kohta ryhtyä keskustelemaan, mitä laki oikeasti tarkoittaa. Haluan nähdä, että tässä ollaan rakentamassa aitoa itsehallintoa. Maakunnille pitää antaa verotus- oikeus, jotta kysymys olisi aidosta itsehallinnosta. On erittäin tärkeää, että maakuntien verotusoikeus kunnolla selvitetään ja asiaa pidetään esillä.

Valmistelussa oleva SoTe- ja maakuntahallinnon lakiuudistus käsittää 300 organi-saatiota ja yli 220.000 hlöä. Nyt puretaan myös Aveja ja Elyjä, jotka perustettiin vuonna 2010. Pelkästään SoTe-uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja saatavuutta sekä hillitä kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Keinoina mm. lainsäädännön pakkopaidan purkaminen, palveluintegraatio, toiminnalliset muutokset ja sairaalaverkon supistaminen.

Toivon, että Maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen ohjausryhmän nimeäminen 30.6.2017 saakka ja sen perustamat yhteisten toimintojen valmistelutyöryhmien: hallinto- ja tukipalvelut, henkilöstö- ja talouspalvelut, tilapalvelut ja ICT-palvelut sekä teemaryhmien: maakuntaliitto, ELY, TE, AVI, PSSHP, Vaalijalan erityishuoltopiiri ja pelastuslaitos saadaan tehtyä liitossa aidon luottamuksen ilmapiirissä.

Posotetaan Pohjois-Savon maakuntauudistuksen valmistelun organisointi maaliin ilman kapuloita. Unohtamatta itse kuntalaisia ja läheisyysperiaatetta eli palvelut turvataan koko maakunnassa. Emme saa jäädä tulee makaamaan.

Unto Murto
kunnanjohtaja/HTM
puh. 040 860 8100
sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Julkaistu 21.6.2016

TERVEHDYSPUHE KANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ RAUTAVAARALLA
keskiviikko 27.4.2016 Rautavaaran kunnan kunnantalo, valtuustosali

”VASTAVIRTAAN NOUSEE LOHEN SUKU – MOTSTRÖMS STIGER LAXARNAS SLÄKTE”

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Arvoisat kotirintaman vastuunkantajat, Hyvä Veteraani-päivän juhlayleisö! Nyt järjestettävä Kansallinen veteraanipäivä on järjestyksessä 30. valtakunnallinen tilaisuus.

1. Palanen Itsenäisen Suomen 99-vuotishistoriasta

Maamme itsenäisyys ei ollut itsestään selvyys. Monet tekijät johtivat lopulta siihen, että eduskunta hyväksyi kuudes joulukuuta 1917 itsenäisyysjulistuksen. Pienen Suomen rooli historian näyttämöllä on ollut vuosisatojen ajan suurvaltojen jännitteiden sijaiskärsijänä kulloisenkin isännän alaisuudessa. Lapin sota päättyi 27.4.1945. Sotiemme veteraanien juhlapäiväksi otettua Lapin sodan päättymispäivää on vietetty vuodesta 1987 Kansallisena veteraanipäivänä. Juhlapäivää kunnioitetaan juhlaliputuksella ja elossa olevien sotaveteraanien muistamisella. Kansallista veteraanipäivää vietetään Lapin sodan päättymisen vuosipäivänä muistoksi siitä, että aseet rintamillamme vaikenivat ja viimeinen saksalainen poistui maastamme tuona kyseisenä päivänä 71 vuotta sitten. Veteraanipäivä on valtiovallan tunnustus maan itsenäisyyden puolustajille. Veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Ensi vuonna Suomen tasavalta täyttää 100-vuotta. Samalla päättyivät Suomen osalta II maailmansotaan liittyneet sotatoimet. Pariisin rauhansopimus solmittiin vuonna 1945.

Kansallisen Veteraanipäivän vietto muistuttaa meille kaikille sotiemme veteraanien uhrista Isänmaan pelastamiseksi, erityisesti vuosina 1939-1945. Toisen maailmansodan aikana Suomi joutui käymään kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja kääntämään aseensa vuoden 1944 syyskuussa entistä liittolaista Saksaa vastaan.

Kovista taisteluista ja niistä seuranneista raskaista menetyksistä huolimatta tämä pieni, mutta sisukas maa selvisi sotavuosista joutumatta kertaakaan antautumaan. Se säästyi miehitykseltä ja säilytti itsenäisyytensä ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen, joka nojaa pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon. On mahdotonta kuvitella, mitä olisi seurannut, jos Suomi olisi miehitetty ja itsenäisyys menetetty. Meidän oli maksettava sotakorvaukset, luovutettava Karjala, Petsamo ja sijoitettava yli 400.000 kansalaista (ml. karjalaiset ja pinta-alasta yli 11%) yhteisen pienentyneen maamme eri osiin.

Arvoinamme ovat olleet: vapaus, kansanvalta, pohjoismainen hyvinvointi ja oma suomalainen kulttuuri.

Talvi- ja jatkosodassa maanpuolustustehtävissä oli kaikkiaan yli 500.000 miestä ja 240.000 naista. Yhteensä vuosien 1939-1945 sodissa kaatui 100.000 henkilöä ja haavoittui 300.000 henkilöä. Sotien lähes kaikki alle 30-vuotiaat miehet osallistuivat maan puolustamiseen. Varsinaisiin taisteluihin osallistuneet sekä myös kaatuneet ja haavoittuneet olivat pääosin nuoria ihmisiä. Vuoden 2015 alussa oli joukossamme 26.000 rintamaveteraania (noin 15.000 miestä ja 11.000 naista) ja vuonna 2014 32.000 rintamaveteraania.

Heistä 3.200 on sodissa vammautuneita. Veteraanien keski-ikä on nyt yli 90 vuotta. Tammenlehvä- sukupolven taival suomalaisessa yhteiskunnassa on kaartumassa illan lepoon. Veteraaneja poistuu keskuudestamme kiihtyvällä tahdilla.

2. Vastavirtaan nousee lohen suku – Motströms stiger laxarnas släkte!

Arvoisa Juhlaväki!

Aloitin Rautavaaralla 1.2.2011 kunnanjohtajana. Takana on yli viisi (5) vuotta tätä varsin tuulista virkaa. On ollut onnistumisia ja vastoinkäymisiä, jotka ovat kasvattaneet johtajana. Onnistumisista mainitsen: palveluyksikkö Päivänsini, Ollintori, Monitoimipuisto, kunnan päätien eli Savontielle uusi päällyste 2014, kevyenliikenteen väylä Pappilanmäelle.

Kunnan johtaminen ei todellakaan näinä aikoina ole aina päivänpaistetta, vaan matkalle mahtuu tuulisia ja tuiskuisiakin päiviä. Kunta ei ole koskaan valmis.

Elämä on opettanut meille kaikille , että Taustapeiliin on turha katsoa. Katseet on luotava eteenpäin horisonttiin. Sieltä aukeaa maantie ja siellä esiin tuleviin asioihin pystymme vaikuttamaan.

Vanhustyössä kuntouttavan työotteen toteuttaminen tiukkenevien voimavaroin tuo mukanaan myös työn valitsemisen tarpeen. Kaikkea sitä, mitä asiakkaat tarvitsevat ei pystytä toteuttamaan kunnallisten palveluiden puitteissa. Omaishoidontuki, joka on edullinen tapa tukea ikäihmisten ja muidenkin ryhmien kotihoitoa, on jouduttu sopeuttamaan kunnan taloudelliseen liikkumavaraan.

Toivon, että kuntamme seurakunnat ja kaikki mahdolliset tahot kunnassa ovat edelleen mukana yhteistyössä Vanhusneuvoston kanssa veteraanien arkielämän parantamisessa. Paljon on tehtävissä veteraani-ikäluokkamme elämänillan kaikinpuoliseksi helpottamiseksi.

Myös Teitä hoivaavat läheisenne tarvitsevat tukea ja apua jaksamiseensa. Elämän lain mu-kaan veteraanien rivit harvenevat päivä päivältä. Meillä, sodan jälkeen syntyneillä on nyt velvollisuus huolehtia siitä, että veteraanien perintö siirtyy tuleville sukupolville.

Nykyisessä maailmanmenossa ihmiseltä on vaarassa kadota usko ja toivo tulevaisuuteen. Unelma yhteisten arvojen ja tavoitteiden maailmassa ei ole toteutunut. Ei ole mitään syytä toivottomuuteen.

Meistä jokainen vaikuttaa omalla elämällään ja ratkaisuillaan siihen, millainen Rautavaaran kunta on tänään ja huomenna. Rohkeasti siis kohti parempaa ja yhteistyön kuntaa hyväksikäyttäen uutta laajakaistateknologiaa. Ilokseni olen todennut, että moni teistä on lähtenyt lisäoppiin kansalaisopin atk-kursseille. Pelko pois ja sormet näppäimille.

Vuoden 2015 puhutuin ja kiistellyin aihe Suomessa oli suuri Sote-uudistus. Se yhdistettynä itsehallintoalueitten perustamiseen ja kaikkiin muihin suunniteltuihin uudistuksiin muuttaa koko kuntakenttää. Kuntien tehtäväkenttä supistuisi ja rahoituspohja muuttuisi. Itsehallintoalueet eli maakunnat ottaisivat yli puolet kuntien budjeteista ja niistä tulisi tietyllä tavalla uusia suurkuntia omine vaaleilla valittuine päätöksentekoelimineen tiukassa valtion ohjauksessa.

Tuleviin ja nyt menossa oleviin haasteisiin meidän tulee vastata päättäväisesti ja toimia yhteistyössä paremman kunnan puolesta. Osaavat kuntalaiset, toimivat ja laadukkaat peruspalvelut, viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä kehittynyt infrastruktuuri ovat kun-nan kehittymisen perustekijöitä.

Rautavaaran kunnan vaakunassa ristikkäin olevat kirveet ja kolmihuippuinen vaara raudan merkkeineen, kuvaa erittäin hyvin Rautavaaran ominaispiirteitä. Kirveet muistuttavat meille metsätöiden merkityksestä kunnalle, raudan merkki etenkin 1700-luvulla harjoitetusta järvimalmin nostosta ja vaarat kauniista, vaihtelevasta maastosta.

Virastotalon aulassa olevat moottorisahataiteilija Erkki Rytkösen tekemät Savottaukko ja hänen Kipa-koira muistuttavat meitä siitä, kuinka tärkeää on tietää, että kunta eli metsästä eilen ja tänään. Tottakai Savotta-ukon työkalut ovat vaihtuneet kirveestä ja pokasahasta tablettiin ja älypuhelimeen.

Haluankin lopuksi tervehtiä aivan erityisellä kunnioituksella kaikkia veteraaneja ja heidän puolisojaan sekä omaisia. Erityisen iloisia olemme siitä, että koululaiset ovat mukana juhlassa: Rautavaaran Nuorisosirkus ja Nuorisovaltuusto (RaNuVa).

Kunnan puolesta esitän kiitokset kaikille tämän juhlan järjestelyihin osallistuneille.

”Vastavirtaan nousee lohen suku – Motströms stiger laxarnas släkte” tunnuksella järjestäjät haluavat osoittaa kiitollisuuttaan sotiemme veteraaneille ja veteraanisukupolvelle siitä kovasta työstä, jonka he tekivät sodan aikana rintamalla ja kotirintamalla sekä sodan jälkeisen Suomen rakentamisessa. Heidän ansiostaan voimme vapaina katsoa kohti tulevaisuutta, yhdessä maailman hyvinvoivimmista maista.

Toivotan Teidät kaikki tervetulleeksi ja kaikille mukavaa JUHLAPÄIVÄÄ. Runsaasti voimia ja terveyttä edelleen sekä kaikille Mukavaa Kevättä 2016. Nautitaan keväästä.

Rautavaaran kunta täyttää tänä vuonna 142 vuotta. Tavataan Rautavaara-Päivillä 1.7.2016 - 3.7.2016 kotikunnan teemalla: ”PIHKASSA KOTISEUTUUN”: Paluumuutto, Laajakaista ja Vapaa-ajan palvelut. Perinteiseen tapaan kuntamme markkinointilehti Pihkassa Kotiseutu-lehti ilmestyy 9.6.2016 laajalla levikillä. Toivon, että saatuanne lehden luette sen hiirenkorville.

Unto Murto
kunnanjohtaja
hallintotieteiden maisteri
kunnallistutkinnon sosionomi
puh. 040-860 8100
sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Julkaistu 13.5.2016

Olisi todella mukavaa, jos Sinäkin muuttaisit takaisin Rautavaaran kuntaan ja liittyisit 1.737 rautavaaralaisten joukkoon. Kuntastrategia 2030-asiakirjan visio visio on: Eloa, Iloa ja Älyä, jonka mukaan Rautavaaran kunta on itsenäinen, ihmisläheinen, yhteistyöverkoissa toimiva, luonnonläheinen ja sähköisiä ICT-palveluja kehittävä ja hyödyntävä kunta. Kunnan arvot ovat: Palveluhenki, syys, Osallisuus, Oikeudenmukaisuus ja Yhteisöllisyys.

Onhan nyt tekeillä Suomen historian suurin julkisen hallinnon uudistus. Se tarkoittaa sitä, että yli puolet kunnan tehtävistä ja taloudesta siirtyisi maakuntahallinnolle. Selkeä yhteinen tahtotila kunnassa on, että Rautavaaran kunta pidetään itsenäisenä kuntana. Kansanomaisesti sanottuna: Jauhoja on riittävästi ja ne ovat hyvänlaatuisia. Kuntamme visio korostaa erityisen voimakkaasti paikallisen identiteetin vahvistamista. Pienkuntamme vahvuutena on yhteisöllisyys, joka luo turvallisuutta ja yhteishenkeä. Kunnanjohtajana aloitan aina kehittämistyön ruohonjuuritasolta asiakkaan näkökulmasta.

Luonnosta ja erämaistaan tunnettu kuntamme haastaa Sinut pienuudellaan ja syrjäisellä sijainnillaan, mutta palkitsee ainutlaatuisilla löydöillä ja elämyksillään.

Kunta elää myös nykyaikaa ja digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täytyy ottaa rohkeasti käyttöön. Kunta tarjoaa kuntalaisille tasokkaita peruspalveluita, erityisesti kiitosta on jaettu monipuolisille vapaa-ajan palveluille ja nopeille laajakaistayhteyksille 100Mbit/s. Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) sai vuonna 2014 valmiiksi laajakaistan viisi runkolinjaa ja kunnan laajakaistapeitto on 100%. Laajakaistayhteys on nykykodissa yhtä tärkeä perustoiminto kuin lämmitys, sähkö ja vesijohtoverkosto. Sen avulla voi sijainnista riippumatta olla yhteydessä mihin maailmankolkkaan tahansa ja käyttää jatkuvasti erilaisia palveluita. Laajakaistaan investointi nostaa kiinteistösi arvoa.

Kunta pitää hyvää huolta kaikenikäisistä kuntalaisistaan kehittämällä lähipalveluitaan: päivähoidosta koulutukseen, terveyhuoltoon ja erityisesti ikäihmisten asioihin. Kunta todella panostanut hoivapalveluihin lippulaivana Palvelutalo Lepola. Vasarat ovat paukkuneet ja sahat soineet v.2011 alkaen. Uusi keskuskeittiö (3,2 milj.€) valmistui 31.7.2015.

Kunta tarjoaa kuntalaisille tasokkaita peruspalveluita, erityisesti kiitosta on jaettu monipuolisille vapaa-ajan palveluille ja nopeille laajakaistayhteyksille 100Mbit/s. Laajakaistan peitto on 100%. Laajakaistayhteys on nykykodissa yhtä tärkeä perustoiminto kuin lämmitys, sähkö ja vesijohtoverkosto. Sen avulla voi sijainnista riippumatta olla yhteydessä mihin maailmankolkkaan tahansa ja käyttää jatkuvasti erilaisia palveluita. Laajakaistaan investointi nostaa kiinteistösi arvoa.

 

Oman kodin rakentajille on tarjolla edullisia (1€/m2-4€/m2) isoja rantatontteja Jokisuunniemen ja Hiekkahäikän alueelta sekä tontteja Karikon alueelta.

Rautavaaralta löytyy Natura luonnonkohteita, joissa voi jokainen löytää kiinnostukselleen uusia elämyksiä. Kunnan Nuorisovaltuusto, Vanhusneuvosto, monet yhdistykset ja urheiluseurat sekä seurakunnat järjestävät monenlaista harrastetoimintaa, joten innostavaa tekemistä on tarjolla vauvasta vaariin ja jokaiseen makuun.

Esimerkkinä Rautavaaran Harrasteteatteri, joka on toiminut yhteisöllisyyden vahvistajana 30 vuotta. Teatteri on tasokkaiden esitysten myötä vakiinnuttanut asemansa yhtenä Pohjois-Savon kärkiteatterina. Kuluvan kesän esitys on Pakettiratkaisu. Näytelmä on erittäin ajankohtainen. Uhkaako kauhea 10 miljardin kestävyysvaje, SoTe-lait, maakuntasoppa, Erva, PoSoTe ja Vosut sekä muu pakkolainsäädäntö kuntaamme? No panics.

Uskon, että Rautavaara-päivät 2016 edistää paikkakuntamme vireyttä ja toiminnallisuutta, tuo kuntamme palvelut tehokkaasti käyttäjien tietoisuuteen ja on samalla omiaan helpottamaan myöskin kuntamme yrittäjien toimintaedellytyksiä.

Kaikesta vaikeuksista huolimatta, Rautavaaran kunta tähtää luottavaisena tulevaisuuteen. Kunta ei menesty odottamalla, että joku tekee asiat meidän puolesta. Pitää uskaltaa olla reilusti päätään pitempi muita, koska silloin näkee kauaksi. Rautavaara tarvitsee nyt yhä enemmän tekijöitä. Mikä on kohtuullinen matka palveluihin ja miten pidetään peruspalvelut harvaan asutulla alueella? Siinä tehtävää meille kaikille.

Esitän omasta ja Rautavaaran kunnan puolesta suuret ja lämpimät kiitokset kaikille Rautavaara-päivien 2016 talkoolaisille tapahtuman järjestämisestä. Erityiskiitokset Pitäjäläinen-lehden toimitukselle.

Muista, että Sinä voit vaikuttaa kuntamme palvelujen kehittämiseen antamalla niistä palautetta kunnalle. Siitä kaikki kehittämistyökin lähtee. Pienkunta on ihmistä lähellä. Myönteinen ajattelu ei synny itsestään. Älyä, Iloa ja Eloa tarvitaan.

Mutta mikään ei voita käyntiä itse paikan päällä Rautavaara-päivillä 1.7.-3.7.2016. Poiketkaa toki Ollintorilla, puistossa, kunnanvirastolla ja Lentokeskuksessa.

Tavataan Rautavaara-Päivillä kotikunnan teemalla: ”PIHKASSSA KOTISEUTUUN”: Paluumuutto, Laajakaista/Digitalisaatio ja Vapaa-ajan palvelut.

Mukavaa elämää Rautavaaralla ja Toivotan Sinut erittäin lämpimästi takaisin rautavaaralaiseksi. Pysytään kaistalla.

Kaikista näistä lisäinfoa tässä Pihkassa Kotiseutuun-julkaisussa ja palautetta voit antaa kunnan kotisivuilta www.rautavaara.fi

Pihkassa Kotiseutuun terveisin ja Hyvää Kesää 2016.

Unto Murto
kunnanjohtaja
puh. 040-860 8100

Julkaistu 27.5.2016

1.Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut, Rahoituslaskelma ja Taseen
tunnusluvut vuonna 2015 ja vuonna 2014 (vertailu)

Rautavaaran kunnan tilikauden 1.1.2015–31.12.2015 tulos osoittaa -108.609€:n alijäämää.

Vuoden 2015 talousarvion vuosikatteen ja tuloksen osalta tilanne on seuraava:

  Vuosikate Vuoden tulos
Alkuperäinen talousarvio - 122.534 € - 989.139€
Muutettu talousarvio - 186.114€ - 1.052.719€
Toteutuma 2015 - 108.609€ - 108.609€

Vuosikate ja tulos ovat merkittävästi parempia kuin muutettu talousarvio. Vuosikatetta ja vuoden tulosta paransivat erityisesti seuraavat:

- toimintatuottojen kertymä ylittyi 424.366€
- toimintamenot alittuivat 557.658€
- verotulojen kertymä ylittyi 232.760 € (kunnan tulovero% 21,0)
- valtionosuudet pienenivät 122.632€

Vuoden 2015 talousarvioon tehtiin teknisen toimen tulosalueelle 63.580€:n määrärahamuutos Kelalta ostettujen apteekki tilojen kunnostamista varten.

Koska vuoden 2015 tulos on alijäämäinen 108.609 € kumulatiivinen ylijäämä taseessa ylijäämä taseessa pienenee 4.973.469 €:oon.

Vuoden 2015 tilinpäätöksessä tilikauden tulos on alijäämäinen 108.609€ esitetään alijäämä siirrettäväksi taseen oman pääoman (opo) tilikauden yli- ja/alijäämätilille. Kunnan talouden keskeisin ongelma on se, että useat menoerät jatkavat kasvuaan kunnan säästötoimenpiteistä huolimatta. Tältä osin tilanne on hankalin erikoissairaanhoidon sekä eräiden sosiaalihuollon palveluiden osalta.

Esimerkkinä voidaan todeta erikoissairaanhoidon, vanhuspalveluiden ja lastensuojelun kustannukset, joiden kasvua on mahdotonta ennakoida. Valtion toimenpiteistä puhumattakaan: menossa oleva SoTe-uudistus ja tulossa oleva valtionosuusuudistuksen tarkistus.

Kunnan kehitystä haittaava tekijä on asukasmäärän pieneneminen, joka suurimmalta osalta johtuu syntyvyyttä suuremmasta kuolleisuudesta. Vuonna 2015 syntyi 7 lasta ja vuonna 2014 8 lasta.

RAUTAVAARA-SAVOTAssa tämän kunnanvaltuuston vuosina 2013-2016 selkeä tavoite on kunnan talouden hallittu hoitaminen eli Tuloslaskelman vuosikatteen tulee olla sellaisella tasolla, että se riittää kattamaan vähintään lainojen lyhennykset ja suunnitelmakauden mukaiset (Sumu) poistot sekä järkevät uusinvestoinnit.

Vuosi 2015 jää Suomen kunnissa muistiin suurena uudistusten valmisteluvuotena. Valmistelussa ovat olleet kuntalaki, toisen asteen ja lukion koulutus sekä sen rahoitus, valtionosuuden uudistus ja SoTe-uudistus. SoTe-uudistuksen vaikeuskerrointa lisättiin edelleen sotkemalla se maakuntahallinto-uudistukseen. Yhteistä näille on ollut laajat lausuntokierrokset ja sen jälkeen lakitekstien siirtyminen.

Mennyt vuosi oli epävarmuuden sävyttämä niin taloudellisesti kuin kunnallisten palveluiden rahoituksen suhteen.

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut, Rahoituslaskelma ja Taseen tunnusluvut vv. 2014-2015:


TULOSLASKELMA (1000 €)

TP 2015

TP 2014




Toimintatuotot

2917

2 775

Toimintakulut

-15764

-15 473

Toimintakate

-12 847

-12 698

Verotulot

5513

5 215

Valtionosuudet

8 358

8 654

Rahoitustuotot ja –kulut

-225

179

Vuosikate

798

1 350

Poistot ja arvonalentumiset

-907

-804

Tilikauden tulos

-109

561

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

-109

561





TULOSLASKELMAN
TUNNUSLUVUT

TP 2015

TP 2014

Toimintatuotot/Toimintakulut, %

18,5

17,9

Vuosikate/poistot, %

88

167,9

Vuosikate, €/asukas

461

763

Asukasmäärä vuoden
lopussa

1.733

1.769




RAHOITUSLASKELMAN
TUNNUSLUVUT

TP 2015

TP 2014

Toiminnan ja
investointien rahavirran
kertymä 5 vuodelta,
1000 €

-6133

-2110

Investointien tulorahoitus, %

25,1

62,9

Lainanhoitokate

0,9

1,1

Kassan riittävyys, pv

42

28




TASEEN TUNNUSLUVUT

TP 2015

TP 2014

Omavaraisuusaste, %

51,0

57,0

Suhteellinen
velkaantuneisuus, %

74,9

59,8

Kertynyt ylijäämä (1000 €)

4 973

5 082

Kertynyt ylijäämä/asukas (€)

2 870

2 873

Lainakanta 31.12., 1000 €

10930

8 303

Lainakanta 31.12.,
€/asukas

6306

4 693

Lainasaamiset, 1000 €

1535

2 185

Asukasmäärä 31.12.

1 733

1 769

2. Kunnan investointimenot v. 2015(netto) olivat yhteensä 3.163.748€

Mitä saimme aikaan? Suurimmat rakennushankkeet:

- yläasteen peruskoulun/sisäilma- ja kosteusvauriot     141.218€
- Keskuskeittiö ja ruokasalin rakentaminen     1.900.249€
- kunnan kiint. sähköhuoneen uudistaminen     11.043€
- katuverkon peruskorjausta ja päällystäminen     291.134€
- katuverkko/valaistuksen rakentaminen     49.836€
- Koulun hiekkakentän muutos     15.658€
- Harjutien valumavesien suunnittelu     15.769€
- Paloaseman suunnittelu     40.266€
- Rautaharjun sadevesijärjestelmä kuntoon     13.566€
- Monitoimitalon sadevesijärjestelmä     202.683€
- Terveyskeskuksen sisäilmaremontti     10.000€
- Viemäriverkoston uusiminen     50.637€
- Terveysaseman remontti/ilmastointi     51.029€
- kunnan viemäriverkoston uusiminen     46.027€
- Ylätien ja Viistotien viemäröinti     139.511€
- Vesilaitoksen alavesisäiliön remontti     149.909€

Keskuskeittiön ja siihen liittyvän ruokasalin (yhteensä n. 726m2, sisältäen tilat myös kouluruokailulle) sijoittaminen/rakentaminen viereiselle koulutontille, tavoitteena mahdollisimman luonteva, esteetön yhteys palvelutalo Lepolan palveluasumisyksiköihin. Keittiölle varattiin vuoden 2013 talousarvion investointiosaan suunnittelurahoitusta 60.000 euroa vasarat paukkuivat ja sahat soivat niin, että uusi keittiö valmistui 31.7.2015

3. RTVO:n vaikutus Rautavaaran kunnan vuoden 2015 tilinpäätökseen

Kunnanvaltuusto myönsi 12.6.2014 Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle 500.000€:n ja 1.000.000€:n tavalliset lainat sekä 500.000€:n pääomalainan.

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) hakeutui 8.2.2016 yrityssaneeraukseen ja Pohjois-Savon käräjäoikeus päätti 18.2.2016, että RTVO:n saneerausmenettely aloitetaan. Selvittäjäksi määrättiin asianajaja Markku Savolainen. Hänen tulee laatia yhteistyössä velkojien kanssa ehdotus RTVO:n saneerausohjelmaksi käräjäoikeudelle 24.5.2016 mennessä.

Rautavaaran kunnan saamiset ja takausvastuut ovat hetkellä yhteensä 3.896.339€.

Tästä kaksi takausvastuulainaa yhteensä 1,8 milj.€ erääntyivät pankille maksettavaksi: -1.4.2016/1.133.646,07€ + korko ja 4.4.2016/678.060,52€.

Nämä takausvastuulainat maksoin Handesbankenille viikolla 9.

Kunnanhallitus päätti kokouksessa nro 4/21.03.2016 §:ssä 65 kirjata luottotappioksi vuoden 2015 kirjanpitoon Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle myönnetyn 500.000€:n pääomalainan. Käytännössä tämä pääomalainasaatava leikkautuu nollaan euroon yrityssaneerauksessa.

Tämä RTVO:lle myönnetyn 500.000 euron pääomalainan kirjaaminen luottotappioksi rahoituskuluihin heikensi tuloslaskelman vuosikatetta ja vuoden 2015 tulosta erittäin merkittävästi.

Kunnan vuoden 2015 tilinpäätöksessä tilikauden tulos meni alijäämäiseksi 108.609€.

Alijäämäinen tulos 108.609 €:a pienentää taseen kumulatiivisen ylijäämän 4.973.469 €:oon.

RTVO:n Loppulasku selviää meille kaikille viimeistään 9 kuukauden kuluttua, jolloin saaneerausohjelma on valmis ja sitä aletaan toteuttaa käytäntöön.

Talousterveisin

Unto Murto
kunnanjohtaja
puh. 040 860 8100
sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Julkaistu 7.4.2016