TERVEHDYSPUHE KANSALLINEN VETERAANIPÄIVÄ RAUTAVAARALLA
keskiviikko 27.4.2016 Rautavaaran kunnan kunnantalo, valtuustosali

”VASTAVIRTAAN NOUSEE LOHEN SUKU – MOTSTRÖMS STIGER LAXARNAS SLÄKTE”

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Arvoisat kotirintaman vastuunkantajat, Hyvä Veteraani-päivän juhlayleisö! Nyt järjestettävä Kansallinen veteraanipäivä on järjestyksessä 30. valtakunnallinen tilaisuus.

1. Palanen Itsenäisen Suomen 99-vuotishistoriasta

Maamme itsenäisyys ei ollut itsestään selvyys. Monet tekijät johtivat lopulta siihen, että eduskunta hyväksyi kuudes joulukuuta 1917 itsenäisyysjulistuksen. Pienen Suomen rooli historian näyttämöllä on ollut vuosisatojen ajan suurvaltojen jännitteiden sijaiskärsijänä kulloisenkin isännän alaisuudessa. Lapin sota päättyi 27.4.1945. Sotiemme veteraanien juhlapäiväksi otettua Lapin sodan päättymispäivää on vietetty vuodesta 1987 Kansallisena veteraanipäivänä. Juhlapäivää kunnioitetaan juhlaliputuksella ja elossa olevien sotaveteraanien muistamisella. Kansallista veteraanipäivää vietetään Lapin sodan päättymisen vuosipäivänä muistoksi siitä, että aseet rintamillamme vaikenivat ja viimeinen saksalainen poistui maastamme tuona kyseisenä päivänä 71 vuotta sitten. Veteraanipäivä on valtiovallan tunnustus maan itsenäisyyden puolustajille. Veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1987 osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta. Ensi vuonna Suomen tasavalta täyttää 100-vuotta. Samalla päättyivät Suomen osalta II maailmansotaan liittyneet sotatoimet. Pariisin rauhansopimus solmittiin vuonna 1945.

Kansallisen Veteraanipäivän vietto muistuttaa meille kaikille sotiemme veteraanien uhrista Isänmaan pelastamiseksi, erityisesti vuosina 1939-1945. Toisen maailmansodan aikana Suomi joutui käymään kaksi sotaa Neuvostoliittoa vastaan ja kääntämään aseensa vuoden 1944 syyskuussa entistä liittolaista Saksaa vastaan.

Kovista taisteluista ja niistä seuranneista raskaista menetyksistä huolimatta tämä pieni, mutta sisukas maa selvisi sotavuosista joutumatta kertaakaan antautumaan. Se säästyi miehitykseltä ja säilytti itsenäisyytensä ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen, joka nojaa pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon. On mahdotonta kuvitella, mitä olisi seurannut, jos Suomi olisi miehitetty ja itsenäisyys menetetty. Meidän oli maksettava sotakorvaukset, luovutettava Karjala, Petsamo ja sijoitettava yli 400.000 kansalaista (ml. karjalaiset ja pinta-alasta yli 11%) yhteisen pienentyneen maamme eri osiin.

Arvoinamme ovat olleet: vapaus, kansanvalta, pohjoismainen hyvinvointi ja oma suomalainen kulttuuri.

Talvi- ja jatkosodassa maanpuolustustehtävissä oli kaikkiaan yli 500.000 miestä ja 240.000 naista. Yhteensä vuosien 1939-1945 sodissa kaatui 100.000 henkilöä ja haavoittui 300.000 henkilöä. Sotien lähes kaikki alle 30-vuotiaat miehet osallistuivat maan puolustamiseen. Varsinaisiin taisteluihin osallistuneet sekä myös kaatuneet ja haavoittuneet olivat pääosin nuoria ihmisiä. Vuoden 2015 alussa oli joukossamme 26.000 rintamaveteraania (noin 15.000 miestä ja 11.000 naista) ja vuonna 2014 32.000 rintamaveteraania.

Heistä 3.200 on sodissa vammautuneita. Veteraanien keski-ikä on nyt yli 90 vuotta. Tammenlehvä- sukupolven taival suomalaisessa yhteiskunnassa on kaartumassa illan lepoon. Veteraaneja poistuu keskuudestamme kiihtyvällä tahdilla.

2. Vastavirtaan nousee lohen suku – Motströms stiger laxarnas släkte!

Arvoisa Juhlaväki!

Aloitin Rautavaaralla 1.2.2011 kunnanjohtajana. Takana on yli viisi (5) vuotta tätä varsin tuulista virkaa. On ollut onnistumisia ja vastoinkäymisiä, jotka ovat kasvattaneet johtajana. Onnistumisista mainitsen: palveluyksikkö Päivänsini, Ollintori, Monitoimipuisto, kunnan päätien eli Savontielle uusi päällyste 2014, kevyenliikenteen väylä Pappilanmäelle.

Kunnan johtaminen ei todellakaan näinä aikoina ole aina päivänpaistetta, vaan matkalle mahtuu tuulisia ja tuiskuisiakin päiviä. Kunta ei ole koskaan valmis.

Elämä on opettanut meille kaikille , että Taustapeiliin on turha katsoa. Katseet on luotava eteenpäin horisonttiin. Sieltä aukeaa maantie ja siellä esiin tuleviin asioihin pystymme vaikuttamaan.

Vanhustyössä kuntouttavan työotteen toteuttaminen tiukkenevien voimavaroin tuo mukanaan myös työn valitsemisen tarpeen. Kaikkea sitä, mitä asiakkaat tarvitsevat ei pystytä toteuttamaan kunnallisten palveluiden puitteissa. Omaishoidontuki, joka on edullinen tapa tukea ikäihmisten ja muidenkin ryhmien kotihoitoa, on jouduttu sopeuttamaan kunnan taloudelliseen liikkumavaraan.

Toivon, että kuntamme seurakunnat ja kaikki mahdolliset tahot kunnassa ovat edelleen mukana yhteistyössä Vanhusneuvoston kanssa veteraanien arkielämän parantamisessa. Paljon on tehtävissä veteraani-ikäluokkamme elämänillan kaikinpuoliseksi helpottamiseksi.

Myös Teitä hoivaavat läheisenne tarvitsevat tukea ja apua jaksamiseensa. Elämän lain mu-kaan veteraanien rivit harvenevat päivä päivältä. Meillä, sodan jälkeen syntyneillä on nyt velvollisuus huolehtia siitä, että veteraanien perintö siirtyy tuleville sukupolville.

Nykyisessä maailmanmenossa ihmiseltä on vaarassa kadota usko ja toivo tulevaisuuteen. Unelma yhteisten arvojen ja tavoitteiden maailmassa ei ole toteutunut. Ei ole mitään syytä toivottomuuteen.

Meistä jokainen vaikuttaa omalla elämällään ja ratkaisuillaan siihen, millainen Rautavaaran kunta on tänään ja huomenna. Rohkeasti siis kohti parempaa ja yhteistyön kuntaa hyväksikäyttäen uutta laajakaistateknologiaa. Ilokseni olen todennut, että moni teistä on lähtenyt lisäoppiin kansalaisopin atk-kursseille. Pelko pois ja sormet näppäimille.

Vuoden 2015 puhutuin ja kiistellyin aihe Suomessa oli suuri Sote-uudistus. Se yhdistettynä itsehallintoalueitten perustamiseen ja kaikkiin muihin suunniteltuihin uudistuksiin muuttaa koko kuntakenttää. Kuntien tehtäväkenttä supistuisi ja rahoituspohja muuttuisi. Itsehallintoalueet eli maakunnat ottaisivat yli puolet kuntien budjeteista ja niistä tulisi tietyllä tavalla uusia suurkuntia omine vaaleilla valittuine päätöksentekoelimineen tiukassa valtion ohjauksessa.

Tuleviin ja nyt menossa oleviin haasteisiin meidän tulee vastata päättäväisesti ja toimia yhteistyössä paremman kunnan puolesta. Osaavat kuntalaiset, toimivat ja laadukkaat peruspalvelut, viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä kehittynyt infrastruktuuri ovat kun-nan kehittymisen perustekijöitä.

Rautavaaran kunnan vaakunassa ristikkäin olevat kirveet ja kolmihuippuinen vaara raudan merkkeineen, kuvaa erittäin hyvin Rautavaaran ominaispiirteitä. Kirveet muistuttavat meille metsätöiden merkityksestä kunnalle, raudan merkki etenkin 1700-luvulla harjoitetusta järvimalmin nostosta ja vaarat kauniista, vaihtelevasta maastosta.

Virastotalon aulassa olevat moottorisahataiteilija Erkki Rytkösen tekemät Savottaukko ja hänen Kipa-koira muistuttavat meitä siitä, kuinka tärkeää on tietää, että kunta eli metsästä eilen ja tänään. Tottakai Savotta-ukon työkalut ovat vaihtuneet kirveestä ja pokasahasta tablettiin ja älypuhelimeen.

Haluankin lopuksi tervehtiä aivan erityisellä kunnioituksella kaikkia veteraaneja ja heidän puolisojaan sekä omaisia. Erityisen iloisia olemme siitä, että koululaiset ovat mukana juhlassa: Rautavaaran Nuorisosirkus ja Nuorisovaltuusto (RaNuVa).

Kunnan puolesta esitän kiitokset kaikille tämän juhlan järjestelyihin osallistuneille.

”Vastavirtaan nousee lohen suku – Motströms stiger laxarnas släkte” tunnuksella järjestäjät haluavat osoittaa kiitollisuuttaan sotiemme veteraaneille ja veteraanisukupolvelle siitä kovasta työstä, jonka he tekivät sodan aikana rintamalla ja kotirintamalla sekä sodan jälkeisen Suomen rakentamisessa. Heidän ansiostaan voimme vapaina katsoa kohti tulevaisuutta, yhdessä maailman hyvinvoivimmista maista.

Toivotan Teidät kaikki tervetulleeksi ja kaikille mukavaa JUHLAPÄIVÄÄ. Runsaasti voimia ja terveyttä edelleen sekä kaikille Mukavaa Kevättä 2016. Nautitaan keväästä.

Rautavaaran kunta täyttää tänä vuonna 142 vuotta. Tavataan Rautavaara-Päivillä 1.7.2016 - 3.7.2016 kotikunnan teemalla: ”PIHKASSA KOTISEUTUUN”: Paluumuutto, Laajakaista ja Vapaa-ajan palvelut. Perinteiseen tapaan kuntamme markkinointilehti Pihkassa Kotiseutu-lehti ilmestyy 9.6.2016 laajalla levikillä. Toivon, että saatuanne lehden luette sen hiirenkorville.

Unto Murto
kunnanjohtaja
hallintotieteiden maisteri
kunnallistutkinnon sosionomi
puh. 040-860 8100
sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Julkaistu 13.5.2016

1.Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut, Rahoituslaskelma ja Taseen
tunnusluvut vuonna 2015 ja vuonna 2014 (vertailu)

Rautavaaran kunnan tilikauden 1.1.2015–31.12.2015 tulos osoittaa -108.609€:n alijäämää.

Vuoden 2015 talousarvion vuosikatteen ja tuloksen osalta tilanne on seuraava:

  Vuosikate Vuoden tulos
Alkuperäinen talousarvio - 122.534 € - 989.139€
Muutettu talousarvio - 186.114€ - 1.052.719€
Toteutuma 2015 - 108.609€ - 108.609€

Vuosikate ja tulos ovat merkittävästi parempia kuin muutettu talousarvio. Vuosikatetta ja vuoden tulosta paransivat erityisesti seuraavat:

- toimintatuottojen kertymä ylittyi 424.366€
- toimintamenot alittuivat 557.658€
- verotulojen kertymä ylittyi 232.760 € (kunnan tulovero% 21,0)
- valtionosuudet pienenivät 122.632€

Vuoden 2015 talousarvioon tehtiin teknisen toimen tulosalueelle 63.580€:n määrärahamuutos Kelalta ostettujen apteekki tilojen kunnostamista varten.

Koska vuoden 2015 tulos on alijäämäinen 108.609 € kumulatiivinen ylijäämä taseessa ylijäämä taseessa pienenee 4.973.469 €:oon.

Vuoden 2015 tilinpäätöksessä tilikauden tulos on alijäämäinen 108.609€ esitetään alijäämä siirrettäväksi taseen oman pääoman (opo) tilikauden yli- ja/alijäämätilille. Kunnan talouden keskeisin ongelma on se, että useat menoerät jatkavat kasvuaan kunnan säästötoimenpiteistä huolimatta. Tältä osin tilanne on hankalin erikoissairaanhoidon sekä eräiden sosiaalihuollon palveluiden osalta.

Esimerkkinä voidaan todeta erikoissairaanhoidon, vanhuspalveluiden ja lastensuojelun kustannukset, joiden kasvua on mahdotonta ennakoida. Valtion toimenpiteistä puhumattakaan: menossa oleva SoTe-uudistus ja tulossa oleva valtionosuusuudistuksen tarkistus.

Kunnan kehitystä haittaava tekijä on asukasmäärän pieneneminen, joka suurimmalta osalta johtuu syntyvyyttä suuremmasta kuolleisuudesta. Vuonna 2015 syntyi 7 lasta ja vuonna 2014 8 lasta.

RAUTAVAARA-SAVOTAssa tämän kunnanvaltuuston vuosina 2013-2016 selkeä tavoite on kunnan talouden hallittu hoitaminen eli Tuloslaskelman vuosikatteen tulee olla sellaisella tasolla, että se riittää kattamaan vähintään lainojen lyhennykset ja suunnitelmakauden mukaiset (Sumu) poistot sekä järkevät uusinvestoinnit.

Vuosi 2015 jää Suomen kunnissa muistiin suurena uudistusten valmisteluvuotena. Valmistelussa ovat olleet kuntalaki, toisen asteen ja lukion koulutus sekä sen rahoitus, valtionosuuden uudistus ja SoTe-uudistus. SoTe-uudistuksen vaikeuskerrointa lisättiin edelleen sotkemalla se maakuntahallinto-uudistukseen. Yhteistä näille on ollut laajat lausuntokierrokset ja sen jälkeen lakitekstien siirtyminen.

Mennyt vuosi oli epävarmuuden sävyttämä niin taloudellisesti kuin kunnallisten palveluiden rahoituksen suhteen.

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut, Rahoituslaskelma ja Taseen tunnusluvut vv. 2014-2015:


TULOSLASKELMA (1000 €)

TP 2015

TP 2014




Toimintatuotot

2917

2 775

Toimintakulut

-15764

-15 473

Toimintakate

-12 847

-12 698

Verotulot

5513

5 215

Valtionosuudet

8 358

8 654

Rahoitustuotot ja –kulut

-225

179

Vuosikate

798

1 350

Poistot ja arvonalentumiset

-907

-804

Tilikauden tulos

-109

561

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

-109

561





TULOSLASKELMAN
TUNNUSLUVUT

TP 2015

TP 2014

Toimintatuotot/Toimintakulut, %

18,5

17,9

Vuosikate/poistot, %

88

167,9

Vuosikate, €/asukas

461

763

Asukasmäärä vuoden
lopussa

1.733

1.769




RAHOITUSLASKELMAN
TUNNUSLUVUT

TP 2015

TP 2014

Toiminnan ja
investointien rahavirran
kertymä 5 vuodelta,
1000 €

-6133

-2110

Investointien tulorahoitus, %

25,1

62,9

Lainanhoitokate

0,9

1,1

Kassan riittävyys, pv

42

28




TASEEN TUNNUSLUVUT

TP 2015

TP 2014

Omavaraisuusaste, %

51,0

57,0

Suhteellinen
velkaantuneisuus, %

74,9

59,8

Kertynyt ylijäämä (1000 €)

4 973

5 082

Kertynyt ylijäämä/asukas (€)

2 870

2 873

Lainakanta 31.12., 1000 €

10930

8 303

Lainakanta 31.12.,
€/asukas

6306

4 693

Lainasaamiset, 1000 €

1535

2 185

Asukasmäärä 31.12.

1 733

1 769

2. Kunnan investointimenot v. 2015(netto) olivat yhteensä 3.163.748€

Mitä saimme aikaan? Suurimmat rakennushankkeet:

- yläasteen peruskoulun/sisäilma- ja kosteusvauriot     141.218€
- Keskuskeittiö ja ruokasalin rakentaminen     1.900.249€
- kunnan kiint. sähköhuoneen uudistaminen     11.043€
- katuverkon peruskorjausta ja päällystäminen     291.134€
- katuverkko/valaistuksen rakentaminen     49.836€
- Koulun hiekkakentän muutos     15.658€
- Harjutien valumavesien suunnittelu     15.769€
- Paloaseman suunnittelu     40.266€
- Rautaharjun sadevesijärjestelmä kuntoon     13.566€
- Monitoimitalon sadevesijärjestelmä     202.683€
- Terveyskeskuksen sisäilmaremontti     10.000€
- Viemäriverkoston uusiminen     50.637€
- Terveysaseman remontti/ilmastointi     51.029€
- kunnan viemäriverkoston uusiminen     46.027€
- Ylätien ja Viistotien viemäröinti     139.511€
- Vesilaitoksen alavesisäiliön remontti     149.909€

Keskuskeittiön ja siihen liittyvän ruokasalin (yhteensä n. 726m2, sisältäen tilat myös kouluruokailulle) sijoittaminen/rakentaminen viereiselle koulutontille, tavoitteena mahdollisimman luonteva, esteetön yhteys palvelutalo Lepolan palveluasumisyksiköihin. Keittiölle varattiin vuoden 2013 talousarvion investointiosaan suunnittelurahoitusta 60.000 euroa vasarat paukkuivat ja sahat soivat niin, että uusi keittiö valmistui 31.7.2015

3. RTVO:n vaikutus Rautavaaran kunnan vuoden 2015 tilinpäätökseen

Kunnanvaltuusto myönsi 12.6.2014 Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle 500.000€:n ja 1.000.000€:n tavalliset lainat sekä 500.000€:n pääomalainan.

Rautavaaran tietoverkko-osuuskunta (RTVO) hakeutui 8.2.2016 yrityssaneeraukseen ja Pohjois-Savon käräjäoikeus päätti 18.2.2016, että RTVO:n saneerausmenettely aloitetaan. Selvittäjäksi määrättiin asianajaja Markku Savolainen. Hänen tulee laatia yhteistyössä velkojien kanssa ehdotus RTVO:n saneerausohjelmaksi käräjäoikeudelle 24.5.2016 mennessä.

Rautavaaran kunnan saamiset ja takausvastuut ovat hetkellä yhteensä 3.896.339€.

Tästä kaksi takausvastuulainaa yhteensä 1,8 milj.€ erääntyivät pankille maksettavaksi: -1.4.2016/1.133.646,07€ + korko ja 4.4.2016/678.060,52€.

Nämä takausvastuulainat maksoin Handesbankenille viikolla 9.

Kunnanhallitus päätti kokouksessa nro 4/21.03.2016 §:ssä 65 kirjata luottotappioksi vuoden 2015 kirjanpitoon Rautavaaran tietoverkko-osuuskunnalle myönnetyn 500.000€:n pääomalainan. Käytännössä tämä pääomalainasaatava leikkautuu nollaan euroon yrityssaneerauksessa.

Tämä RTVO:lle myönnetyn 500.000 euron pääomalainan kirjaaminen luottotappioksi rahoituskuluihin heikensi tuloslaskelman vuosikatetta ja vuoden 2015 tulosta erittäin merkittävästi.

Kunnan vuoden 2015 tilinpäätöksessä tilikauden tulos meni alijäämäiseksi 108.609€.

Alijäämäinen tulos 108.609 €:a pienentää taseen kumulatiivisen ylijäämän 4.973.469 €:oon.

RTVO:n Loppulasku selviää meille kaikille viimeistään 9 kuukauden kuluttua, jolloin saaneerausohjelma on valmis ja sitä aletaan toteuttaa käytäntöön.

Talousterveisin

Unto Murto
kunnanjohtaja
puh. 040 860 8100
sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Julkaistu 7.4.2016

Lähes koko kuntakenttä ja erityisesti maaseutukunnat ovat ennennäkemättömien haasteiden edessä vuosina 2015 – 2019. Tasavallassa on menossa toimintojen ja palvelujen määrätietoinen keskittäminen. Itsenäinen Suomi täyttää 100-vuotta vuonna 2017 ja Rautavaaran kunta 143 vuotta.

Pääministeri Juha Sipilän uusi hallitus on aloittanut työnsä ja julkaissut ”Ratkaisujen Suomi” hallitusohjelmansa 27.5.2015. Kuntakenttä ei voi muodostaa kokonaisvaltaista tilannekuvaa kehityksestä sumuisuus jatkuu ja syyt ovat seuraavat:

1. ) Edellisen hallituksen lähes ”paniikissa” työstämä kaikkia koskeva SOTE-laki ja SOTE -ratkaisu jäi kesken. Se tiedetään, että toteutusvaihtoehto on maakuntamalli, mutta rahoitusmalli (kustannusten maksajat), demokraattinen päätäntävalta, perustuslain vaatimat muutokset, toteutuksen aikataulu jne. eivät ole kenenkään tiedossa. Pohjois-Savon PoSoTen valmistelussa todettiin, että hallitusohjelmassa on linjattu, että sote-ratkaisu tehdään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalle. Hallitusohjelman mukaan alueita on enintään 19. Alueiden tarkkaa määrää tai aluejakoa ei kuitenkaan vielä tiedetä. Esimerkkinä valmistelutyössä on nyt Pohjois-Karjalan malli: Siun Sote.

Kuntien budjeteista 50 -60 % siirtyy ”ulkopuoliselle” järjestäjälle ja koska rahoitusratkaisut eivät ole tiedossa, niin Rautavaaran ja muidenkin KYSTERI kuntien on vaikea tehdä muitakaan päätöksiä ennenkuin tämän suurimman taloussektorin lopullinen toteutus ja vaikutukset ovat tiedossa. Soten hallinnon lisäksi pitää pystyä ratkaisemaan mm. talouteen, demokratiaan, tasa-arvoon, aluekehitykseen, saavutettavuuteen, laatuun ja tehokkuuteen liittyvät kysymykset. Entä Nilakan kuntien kuntaliitos: Utopiaa vai totta?

Ei riitä, että etsitään ratkaisut vain soten hallintoon ja toimintaan. Samassa yhteydessä on ratkaistava sosiaali- ja terveydenhuollon suhde kuntien muuhun toimintaan eli edessä on suomalaisen demokratian uusien rakenteiden määrittely. Uusi kunnallishallinnon perustuslaki.

2.) Hallitus vähentää kuntien kustannuksia 1 miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä ja niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Konkreettisia toimenpide-esityksiä on, mutta niiden vaikuttavuudesta ja aikatauluista ei ole vielä tietoa. Hallitus tekee vuoden 2015 budjettiriiheen mennessä yksityiskohtaisen toimenpideohjelman ja antaa ensimmäiset konkreettiset esitykset. Mikä on niiden vaikutus ko. Pohjois-Savon Harva-kunnalle ? "LEX-RAUTAVAARA" säädettävä ja sassiin.

Kuntien tehtäviä ei lisätä vuosina 2015 – 2019. Ns. perälautakirjauksen mukaan, jos tehtäviä lisätään, niin tehtävien hoitoon tulee 100 % valtionosuus. Maaseutukunnat saavat palvelujen järjestämiseen ja tehtävien hoitamiseen merkittävän valtionosuuden.

Hallitusohjelman mukaan mikäli valtionosuuksia joudutaan leikkaamaan, pitää kuntien velvoitteita vähentää samassa suhteessa. Valtionosuusjärjestelmää joudutaan uudistamaan tällä vaalikaudella kuntien muuttuvien tehtävien takia mm.SOTE-palvelut lähtevät pois kuntien järjestämisvastuulta.

3.) Syntyykö yhteiskuntasopimus elokuussa 2015 mm. työmarkkinajärjestöjen kanssa jää nähtäväksi.

Julkisten palvelujen osalta tehdään digitalisointi. Tulossa on kaikille kunnille (317 kuntaa) yhden luukun julkisen hallinnon digitaaliset palvelut.

Saapi nähä, kuinka meitin käyp?

Savottamies Unto Murto
kunnanjohtaja
puh. 040-860 8100
sp: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Julkaistu 30.6.2015